Siirry sisältöön
  • Julkaistu
    30.11.2017 
  • Viety eteenpäin
    19.12.2017 
  • Vastaus annettu
    19.12.2017 
Proteiinit omasta takaa

Tarvitsen proteiinia!

30.11.2017 klo 21.51 @nälkäinenopiskelija

Toki kouluruoka ei aina ole hyvää kaikkien mielestä, mutta omasta mielestäni se on kuitenkin siihen nähden hyvää, että se tarjotaan meille ilmaiseksi. Huoleni on kuitenkin se, että missä on ne ravintoaineet sunmuut mitä on keittiöhenkilökunnan mukaan oikea määrä jokaisella aterialla? Jos koulussa on ruuaksi puuroa, mistä saan tarvittavat proteiinit? Kerran kysyin tätä asiaa keittäjältä ja vastaus oli, että keskuskeittiössä on kyllä varmistettu että on riittävästi proteiinia ja onhan puuron kanssa kinkkua proteiiniksi. Joopajoo... Haluaisin syödä lämmintä ruokaa mistä saan tarvittavat proteiinini, enkä kuivaa kinkkusiivua kiloittain leivän päällä... Myöskin kaveriporukassani on yksi vege. Joten nyt toivoisin että kaikkialla suomen keskuskeittiöissä ja koulujen keittiöissä oikeasti huomioitaisiin tämä asia. Se nyt vaan on fakta, että sitä protskua ei ole läheskään tarpeeksi kouluruoassa, nimenomaan näinä ihanina puuropäivinä. On tosi ihanaa mennä koulun jälkeen harkkoihin, kun vatsa kurnii ja treeni ei luista. Muuten ihan hyvää ruokaa mutta ravintoarvot ovat suoraan sanottuna päin peetä. Omat lisäravinteet mukaan kouluun(ko?) Protskujauhe kunniaan ilmeisesti.


Ideaa ei voi kannattaa, koska se on tilassa "Vastaus annettu".

Lisätietoa

  • Viety eteenpäin 19.12.2017
    Opetushallitus
  • VASTAUS 19.12.2017

    Hei,

    kiitos kysymyksestä.

    On hienoa, että ideoit ja että olet ollut jo yhteydessä keittiön henkilökuntaan. Kunnissa kouluruokalistoja kehitetään yleensä juuri saadun palautteen perusteella. Kouluruokailu järjestetään perusopetuslain (21.8.1998/628), perusopetusasetuksen (20.11.1998/852) ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2014) edellyttämällä tavalla. Tarkoitus on, että omia eväitä tai lisäkkeitä ei tarvita koulupäivän aikana. Käytännössä ruokalistojen suunnitellun tukena käytetään kouluruokailusuositusta (Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Opetushallitus ja THL, 2017). Tätä kansallista ravitsemussuositusta suurin osa opetuksen järjestäjistä käyttää toiminnan laadun ja hyvän ruoan varmistamiseksi.

    Kouluruoan pitää olla kouluissa täysipainoista; monipuolista, maukasta ja houkuttelevaa. Aterian täysipainoisuudella tarkoitetaan sitä, että ateria on riittävä opetuksen järjestämispaikka sekä koulupäivän pituus että luonne huomioon ottaen. Tavallisina koulupäivinä tarjotaan lounas, joka on yleensä lämmin ateria. Ravitsemuksellisesta näkökulmasta täysipainoisuus tarkoittaa energiamäärältään riittävää, ravintoainetiheää ja ravitsemussuositusten mukaisesti koostettua ateriaa. Retkipäivinä ja erilaisina teemapäivinäkin aterian tulee olla riittävä. Täysipainoinen kouluateria on siis kokonaisuus, joka sisältää päivittäin paitsi mainitsemasi lämpimän pääruoan, pääruokalajista riippuen myös sen energialisäkkeen (peruna, ohra, viljasekoite, täysjyväpasta tai täysjyväriisi), kasvislisäkkeen, kasviöljypohjaisen salaatinkastikkeen tai öljyn, ruokajuoman (maito/maitojuoma, piimä), leivän ja margariinin. Vilja on etenkin kasvisruokavaliossa tärkeä proteiinin lähde ja siksi leipä on tärkeä osa ateriaa.

    Ruokalistat suunnitellaan siten, että listassa on suosituksien mukaisesti vuorotellen keittoja, pääruokakastikkeita, vuokaruokia, pata- ja kappaleruokia. Ruokalistoja ja ruokalajeja sekä aterianosia vaihdellaan ja uudistetaan, jotta oppilaat pääsevät tutustumaan uusiin raaka-aineisiin ja ruokalajeihin. Suomalaisia ja omalle alueelle tyypillisiä, sesongin mukaisia ruokalajeja kunnioitetaan ja tarjotaan kouluruokailussa. Samalla huomioidaan muuttuva maailma ja muutokset ruokailutottumuksissa. Puuro- ja kasviskeittoateriat ovat suosittuja ja siksi niitä on tarjolla koulujen ruokalistoilla. Jotta suositeltava energia- ja ravintoainepitoisuus täyttyy aterialla, tarjotaan lisänä aterian ravintosisältöä täydentäviä lisäkkeitä. Kouluruokailusuosituksessa annetaan esimerkkejä sopivista lisäkkeistä puuro- ja kasviskeittoaterialle. Tällaisia ovat mm. raejuusto, jogurtti- ja rahkatahnat tai - kastikkeet, marjasmoothiet, kananmuna, kananmuna-margariinilevitteet, kalasta itse tehdyt levitteet, hummus (kikherne-seesamitahna) ja muut kasvis-, papu- ja siementahnat, marinoidut pavut ja linssit.

    Ehdotuksesi proteiiniin ja kasvisruokiin liittyen on ajankohtainen. Tarjolla olisi tosiaan kouluruokailusuosituksenkin mukaisesti hyvä olla kaksi pääruokavaihtoehtoa. Toinen vaihtoehdoista voisi olla kasvisruoka, jolloin aterian riittävä proteiinisisältö varmistetaan palkokasveilla, muilla kasviproteiinin lähteillä, maitovalmisteilla tai kananmunalla. Kasvisruokavaihtoehtojen tarjoaminen edistää kasvisruokien syömistä myös niillä oppilailla, jotka eivät ole niihin vielä tottuneet. Vaihtoehtojen tarjoamisen tiedetään myös lisäävän oppilaiden osallistumista kouluruokailuun. Vapaasti valittava kasvisruokavaihtoehto totuttaa ruokailijoita kasvispainotteiseen syömiseen, mikä tukee sekä terveyttä edistävää että ympäristövastuullista syömistä. Kasvisruokavaihtoehto auttaa toteuttamaan myös punaisen lihan käyttömäärää.

    Osaavalla ruokalistasuunnittelulla uudistetaan ruokapalvelua tämän päivän erilaistuneita ruokamieltymyksiä vastaaviksi ja kestävän kehityksen arvojen toteutumiseksi. Kasvisruokaa syövät yhä useammat ja ympäristökestävyyden kannalta kasvispainotteinen ruokavalio on eettinen valinta. Yhdistämällä monipuolisesti eri kasvikunnan tuotteita puuroruoan rinnalle, voidaan saavuttaa kokonaisuus, joka vastaa proteiinikoostumukseltaan täysin esimerkiksi lihaa. Kasvikunnan tuotteista palkokasveja suositellaan korvaamaan lihaa siitä syystä, että niiden sisältämä proteiini on biologiselta arvoltaan melko hyvä ja kasvikunnan tuotteista lähimpänä eläinkunnasta saatavaa proteiinia.

    Lautasmalli kuvaa täysipainoista ateriakokonaisuutta. Se auttaa kokonaisen aterian suunnittelussa ja koostamisessa ruokailutilanteissa. Lautasmalli kuvataan aina kokonaisena malliateriana, jossa mukana ovat pääruokaa täydentävät ja ravintoainekokonaisuuden yhdessä riittäväksi tekevät lisäkkeet, ruokajuoma, leipä, margariini ja salaatinkastike tai öljy. Toivottavasti omassa koulussasi käytetään lautasmallia tai malliateriaa näyttämässä aterian mallikasta koostamista.

    Ystävällisesti

    Marjaana Manninen
    opetusneuvos
    Opetushallitus
    PL 380 (Hakaniemenranta 6)
    00531 HELSINKI
    +358 29 533 1142
    marjaana.manninen(at)oph.fi
    www.oph.fi, www.edu.fi

Kommentit (0)

Kommentoi

Kirjoita idea