Siirry sisältöön
  • Julkaistu
    26.4.2018 
  • Viety eteenpäin
    8.5.2018 
  • Vastaus annettu
    1.6.2018 

ILMASTONMUUTOS ON PAKKO PYSÄYTTÄÄ !!!!

26.4.2018 klo 15.19 @Jäkäläsusi

Minä en ymmärrä ihmisiä jotka eivät tee asioille mitään! En tarkoita niitä jotka tekevät asialle jotain.

hyvä sinä joka luet tätä :

Toivoisin että suomi alkaisi vastustamaan tätä asiaa. Ja alkaisi kaikin keinoin vastustamaan sitä. Varmaan muutkin maat lähtisivät mukaan.

Huonot puolet :

- Vettä olisi joko liikaa tai liian vähän.

- Ihmisiä kuolee paljon nälkään tai janoon.

- Jääkarhut ja monet muut eläimet kuolisivat sukupuuttoon.

- Lopuksi myös me ihmiset kuolemme koska lopuksi lämpötila nousee liikaa ja hedelmät ja kaikki eläimet ja kasvit kuolevat.

- Kaikkien lasten lasten lapset kuolevat meidän takiamme koska emme asialle ole tehneet mitään.

itse ainakin noin nopeasti päättelin kun tunnilla olin. Pelästyin ja ajattelin :" Ne jotka asialle eivät ole tehneet mitään tappavat tulevaisuuden ja kaiken elävän IHMISET on tyhmiä :/."

Anteeksi nyt mutta olen oikeasti huolissani tilanteesta olen 13v. 

En yritä loukata mutta teidän on PAKKO tehdä asialle jotain!

En halua että kaikkia odottaa TÄYS tuho!

Elän ehkä vielä silloin ja en halua että KAUHEA katastrofi on päällä.... :/ 

Pls Tehkää asialle jotain... En halua kurjaa tulevaisuutta.... Olen epätoivoinen.....

Kaikkien uusien tehtaiden teko pitäisi lopettaa ja keksiä joku muu sähköntuotto keino. Esim Liikunta et suuri joukko ihmisiä kay ns kuntosalilla polkemassa. öisin ei sähköä tarvita. Ihmiset tykätkää tästä jos haluatte tehdä asialle jotain. Sinä joka tästä päätät toivon että otat asian tosissaan ja teet sille jotain.

Ystävällisesti Meri


Ideaa ei voi kannattaa, koska se on tilassa "Vastaus annettu".

Lisätietoa

  • 26.4.2018

    Katsoin netistä niin ainakin suomi kuulemma yrittää thdä asialle jotain anteeksi tämä sekaannus

  • Viety eteenpäin 8.5.2018

    Koko Suomi / Martti Rasa, Herttaliisa Tuure

  • 18.5.2018

    Viety eteenpäin: ympäristöministeriö

  • VASTAUS 1.6.2018

    Ilmastonmuutoksen haaste on ratkaistavissa

    Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen on mahdollista. Tähän tarvittavat keinot ovat jo olemassa ja asiat etenevät nyt nopeammin kuin aiemmin. Eläkeikää lähestyvät, ilmastotyössä jo vuosikymmeniä mukana olleet virkamiehet ovat etenemisen suhteen toiveikkaita: he ovat olleet mukana, kun vielä parikymmentä vuotta sitten ilmastonmuutos kiellettiin, ajateltiin ettei Kiina ikinä tekisi mitään rakentavaa energiapuolella tai kun energiantuottajat huokailivat muutoksen mahdottomuutta. Nyt ongelma tunnustetaan erittäin laajasti, Kiina on merkittävin aurinkopaneelien ja tuulivoimaloiden tuottaja ja energiateollisuudessa edelläkävijät kehittävät ja markkinoivat tehokkaita päästövähennyskeinoja. Ongelma siis tunnistetaan ja suuntaa on jo käännetty.

    Käytännön hyödyt osoittavat, että asioita kannattaa tehdä samalla kertaa monella tapaa viisaammin: parannetaan lähiympäristöä, terveyttä sekä ilmastoa yhtä aikaa. Kaikkien hyötyjen huomioiminen on tärkeää ilmastotyön vauhdittamiseksi maailmanlaajuisesti. Esimerkkejä tällaisesta toiminnasta ovat jätehuollon parantaminen, jossa kerätään vaaralliset aineet pois ympäristöä pilaamasta, puhdistetaan vesistöjä ja parannetaan ihmisten terveyttä. Modernit energiatuotantolaitokset vähentävät ilmansaasteita, jolloin ratkaistaan Kiinan saasteongelman kaltaisia ongelmia. Paikallisen ilman laatu ja ilmastonmuutos ovat toki kaksi eri asiaa, mutta usein niihin tehoavat samankaltaiset toimet. Liikenteen päästöjen vähentäminen esimerkiksi uusilla liikennejärjestelyillä ja paremmilla liikennevälineillä parantaa ilmanlaatua, vähentää ruuhkia ja melua ja esimerkiksi pyöräilyn lisääminen tuo myös merkittäviä terveyshyötyjä ja säästää terveydenhuollon kustannuksia.

    Köyhät maat tarvitsevat rikkaampien maiden tukea esimerkiksi kaatopaikkojen ja jätehuollon täysremonttiin, jolloin voidaan samanaikaisesti vähentää voimakkaita metaanipäästöjä (hillitä ilmastonmuutosta), hyödyntää kaatopaikkametaani energiana sekä luoda terveellisempi elinympäristö ihmisille. Suomi kuuluu niiden maiden joukkoon, jotka ottavat vastuuta kehitysyhteistyön kautta myös tällaisen työn tukemisesta. Esimerkiksi kouluissa tai muissa yhteisöissä olisi mahdollista liittyä mukaan tukemaan jotain kansainvälistä ilmastohanketta, jota seuraamalla voisi nähdä millaista muutosta tapahtuu ruohonjuuritasolla.

    Kouluissa sekä opettajien kouluttamisessa otetaan ilmastokysymys esiin yhä enenevässä määrin. Omalle opettajalle kannattaa vinkata tämän tekstin lopussa olevista materiaaleista, joita voi hyödyntää myös omassa opetuksessa ilmastonmuutoksesta. Hyvä paikka aloittaa on viime vuonna julkaistu open ilmasto-opas.

    Maapallon kasvihuonekaasupäästöjen kasvu on ollut muutamana viime vuonna hidastumaan päin. Myös Suomen päästöt ovat laskusuunnassa 2010-luvulla. Tässä näkyy erityisesti fossiilisten polttoaineiden osuuden väheneminen. On toki selvää, että vieläkin nopeampaa päästöjen vähenemistä tarvitaan ja tähän suuntaan ilmastotyössä pyritään monella tasolla.

    Seuraavassa lyhyitä poimintoja siitä, mitä Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti jo tehdään, mitä kansalainen voi tehdä, mikä on kuntien ja kaupunkien rooli sekä miten omaa ilmastoahdistusta kannattaisi hoitaa.

    Mitä Suomi tekee ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

    Suomessa vuonna 2015 voimaan tullut ilmastolaki edellyttää, että Suomi vähentää omia kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 80% vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteeseen tähdätään muun muassa ilmastosuunnitelmien sekä energia- ja ilmastostrategioiden avulla.

    Viime vuonna valmistui ensimmäinen ilmastolain mukainen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma, jonka tavoite on vähentää 39% vuoteen 2030 mennessä sellaisia päästöjä, jotka eivät kuulu EU:n päästökaupan piiriin.

    Seuraavaksi laaditaan uusi pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ja parhaillaan pohditaan, millainen tavoitetaso Suomen päästöille vuoteen 2050 suunnitelmassa asetetaan. Tässä neuvoa on pyydetty kansalliselta Ilmastopaneelilta, joka on riippumaton tieteellinen elin, joka avustaa poliittista päätöksentekoa ilmastonmuutoksen liittyvissä kysymyksissä. Sen jäsenet ovat suomalaisia eri alojen arvostettuja professoreita.

    Suomen energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2017 yli 40% oli uusiutuvaa energiaa. Tämä on 2. eniten kaikista EU-maista ja ylittää Suomelle EU:ssa asetetun tavoitteen (38%) vuodelle 2020. Uusiutuvan energian osuutta nostetaan jatkuvasti myös tulevaisuudessa. Uutta tavoitetta vuodelle 2030 ollaan parhaillaan sopimassa. Suomi pyrkii aktiivisesti vähentämään fossiilisten energialähteiden käyttöä, joka onkin pienentynyt samaa tahtia kuin uusiutuvan energian osuus on kasvanut. Tänä keväänä hallitus päätti, että Suomi kieltää kivihiilen käytön energiatuotannossa kokonaan vuoteen 2029 mennessä ja hallitusohjelmassa on linjattu, että tuontiöljyn käyttö puolitetaan 2030-luvun loppuun mennessä. Tarkemmin Suomen energiapolitiikasta löytyy tietoa työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta: www.tem.fi/energia

    Mitä Euroopan unioni tekee?

    Euroopan unionissa on jo pitkään ollut maailman kehittynein ilmastolainsäädäntö. Vastikään EU:n ilmasto- ja energialainsäädäntöä on uusittu ja vuodelle 2030 on asetettu tavoitteet. EU:n ilmastolainsäädännön kulmakiviä ovat teollisuutta ja energiantuotantoa säätelevä päästökauppa, jäsenmaita sitovat tavoitteet uusiutuvan energian sekä energiatehokkuuden lisäämisestä sekä päästökaupan ulkopuolelle jäävien sektoreiden päästöjen vähentämistä säätelevä taakanjakoasetus. Uusitun ilmastolainsäädännön myötä myös jäsenmaiden metsien ja maan käyttöä tullaan jatkossa sääntelemään tarkemmin ns. LULUCF-asetuksen kautta.

    EU:ssa on hyväksytty yhteinen tavoite vähentää päästöjä 40% vuoteen 2030 mennessä ja 80-95% vuoteen 2050 mennessä. Suomi yhdessä 6 muun EU-maan kanssa on vaatimassa, että vuoden 2030 tavoitetta kiristettäisiin jo lähivuosina.

    Mitä tehdään kansainvälisellä tasolla?

    Vuonna 2015 hyväksytty Pariisin sopimus kattaa kaikki maailman 197 maata, joista 176 on jo ratifioinut sopimuksen. Se on ensimmäinen kansainvälinen sitova ilmastosopimus, joka asettaa tavoitteita päästöjen vähentämisestä kaikille maailman maille.

    Pariisin sopimuksen toimeenpanosta neuvotellaan parhaillaan ja niin kutsuttu Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirja on tarkoitus hyväksyä tämän vuoden joulukuussa Katowicen ilmastokokouksessa Puolassa.

    Vaikka Yhdysvallat on presidentti Trumpin kaudella ilmoittanut vetäytyvänsä Pariisin sopimuksesta, sopimuksen sääntöjen mukaan sopimuksesta irtautuminen on mahdollista vasta 3 vuotta ilmoituksen jättämisen jälkeen. Tämä tarkoittaa että USA voi irtautua sopimuksesta virallisesti vasta seuraavana päivänä siitä, kun seuraavat presidentinvaalit maassa on käyty. Yhdysvalloissa liittovaltion vetäytymisestä huolimatta osavaltiot, isot kaupungit ja monet yritykset jatkavat edelleen erittäin vahvasti ilmastonmuutoksen vastaista toimintaansa.

    Mitä kansalainen voi tehdä?

    Ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole kyse pelkästään siitä mitä poliitikot ja päättäjät tai teollisuus tekee, vaikka nämä toimijat ovatkin avainasemassa päästöjen hillinnässä. Myös kansalaiset kuluttajina voivat osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kaikkien toiminnalla on merkitystä. Noin 70% Suomen kulutusperusteisista kasvihuonekaasupäästöistä muodostuu kotitalouksien kulutuksesta. Osuus on samaa luokkaa kuin muissakin länsimaissa. On turha väittää, ettei yksilöiden valinnoilla olisi merkitystä.

    Merkittävimmät päästölähteet kuluttajien toiminnassa ovat asuminen, liikkuminen ja ruoka. Myös muilla kulutusvalinnoilla on merkitystä. Oman kulutuksensa hiilijalanjäljen voi selvittää useilla laskureilla, esim. www.ilmastodieetti.fi, ja sitä kautta löytää itselle toimivimmat keinot ja sopivimmat valinnat omien päästöjen vähentämiseen. Erinomaisia ja eri tavalla päästöihin vaikuttavia keinoja kaikkien kuluttajien käyttöön löytyy esimerkiksi Sitran 100 fiksua arjen tekoa, HSY:n ilmastonmuutoksen hillinnän sivuilla ja ilmastotreenissä sekä monien ympäristöjärjestöjen sivuilta (WWF, SLL, MUITA).

    Myös aktiivisuus päättäjien suuntaan kannattaa: iso osa kansalaisten ilmastokuormituksen määrittelevistä asioista päätetään kunnissa. Kunnanjohtajaan, ympäristöjohtajaan tai kunnanvaltuutettuihin kannattaa siis vedota ja vaatia kuntaa ottamaan ilmastonmuutoksen torjunta osaksi sen strategista toimintaa. Suomessa edelläkävijäkuntia ovat esimerkiksi HINKU-kunnat ja suuret kaupungit (Helsinki, Espoo, Tampere, Turku, Oulu, Vantaa), joilla on merkittäviä kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteita jo lähivuosikymmenille.

    Miten käsitellä ilmastoahdistusta?

    Keskustelu ilmastoahdistuksesta on noussut esiin mediassa viime aikoina. Kyse on siitä, että ilmastonmuutos herättää paljon vaikeita tunteita, joiden käsittely ei ole helppoa ja siksi ilmastonmuutoksesta tai sen ratkaisuista puhuminen voi olla vaikeaa - myös aikuisille: vanhemmille, opettajille ja päätöksentekijöille. Vaikeita tunteita ovat esimerkiksi pelko tulevasta, suru menetetystä (luonnosta) tai häpeä omasta hyvinvoinnista/elämäntavoista ja sen yhteyksistä ilmaston ja ympäristön tuhoutumiseen.

    Tutkijoiden mukaan parasta lääkettä ilmastoahdistukseen on oma toiminta - ja heidän mukaansa se on myös tärkein ratkaisu ilmastonmuutoksen torjumiseen: sopiva määrä ahdistusta johtaa toimimaan asian hyväksi. Sen sijaan liiallinen ahdistuminen lamauttaa, eikä auta meitä ratkaisemaan asiaa.

    Ilmastoahdistuksen hillitsemiseksi kannattaa ensin keskittyä sellaisiin asioihin, joita voi muuttaa omassa elämässään (oman hiilijalanjäljen pienentäminen) ja sen jälkeen pyrkiä vaikuttamaan muihin, yhtälailla läheisiin kuin päätöksentekijöihinkin (oman hiilikädenjäljen kasvattaminen). Esimerkiksi kaveripiirissä esimerkki on usein vahvin muutoksen aikaansaaja: toimimalla itse esimerkkinä voi vaikuttaa myös muiden toimintaan.

    Ilmastoahdistuksesta ovat kirjoittaneet Suomessa ainakin Panu Pihkala ja Hanna Nikkanen.

    Mistä lisätietoa?

    Kootusti ja laajasti tietoa ilmastonmuutoksesta ja toimista Suomessa: https://ilmasto-opas.fi/fi/

    Ajankohtaisia uutisia ilmasto- ja energia-asioihin liittyen http://co2-raportti.fi/; http://ilmasto.org

    Opettajan opas ilmastonmuutoksesta opettamiseen: https://openilmasto-opas.fi/

    Materiaaleja ilmasto- ja ympäristökasvatukseen https://mappa.fi/fi/etusivu

    Monialainen opintokokonaisuus (verkkokurssi) ilmastonmuutoksesta http://ilmastonyt.fi/

    Kuluttajan ilmastotoimet

    Mittaa oma hiilijalanjälkesi www.ilmastodieetti.fi

    100 fiksua arjen tekoa https://www.sitra.fi/hankkeet/100-fiksua-arjen-tekoa/

    HSY ilmastonmuutoksen hillinnän toimet https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/hillitse-ilmastonmuutosta/Sivut/default.aspx

    Ilmastotreeni www.ilmastotreeni.fi

    Ympäristöjärjestöjen sivuja ilmastonmuutokseen liittyen http://ilmasto.org/ilmastonmuutoksen-hillinta-vaatii-tekoja/ilmastoystavallisia-arkivalintoja

    Kulutuksen osuus hiilidioksidipäästöistä Suomessa http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/163/

    Kaupungit ja kunnat

    Hinku-foorumi http://www.hinku-foorumi.fi/fi-FI

    Kuntien ilmasto- ja ympäristöverkostot https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/yhdyskunnat-ja-ymparisto/ymparisto/ilmastonmuutos/kuntien-ilmasto-ja-ymparistoverkostot

    Toiminta Yhdysvalloissa https://www.wearestillin.com/

    Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka

    Ilmastolaki https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150609

    Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 www.ym.fi/ilmastosuunnitelma2030

    Energia- ja ilmastostrategia 2016 http://tem.fi/strategia2016

    Suomen energiapolitiikka http://tem.fi/energia

    Sipilän hallituksen hallitusohjelma http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf

    Ilmastopaneeli http://www.ilmastopaneeli.fi/

    EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka

    Päästökauppa http://tem.fi/paastokauppa

    EU:n ilmastolainsäädäntö https://ec.europa.eu/clima/about-us/climate-law_fi

    EU:n ilmastopolitiikka (suomeksi) http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Ilmasto_ja_ilma/Ilmastonmuutoksen_hillitseminen/Euroopan_unionin_ilmastopolitiikka

    LULUCF-asetus http://mmm.fi/metsat/kv-eu/eu-energia-ja-ilmastopolitiikka

    Kansainvälinen ilmastopolitiikka

    Pariisin sopimus https://unfccc.int/files/essential_background/convention/application/pdf/english_paris_agreement.pdf

    YK:n ilmastosopimus UNFCCC http://unfccc.int

    Ystävällisin terveisin,

    Johanna Kentala-Lehtonen

    ympäristöministeriö

Kirjoita idea