Siirry sisältöön
  • Julkaistu
    28.10.2019 
  • Viety eteenpäin
    22.11.2019 
  • Vastaus annettu
    22.11.2019 

Enemmän kasvisruokapäiviä kouluihin

28.10.2019 klo 16.17 @juliajohanna

Olisi tärkeää näin ilmastokriisin alla miettiä, miten parantaa tilannetta eri tavoin. Olisi hyvä kehittää joukkoruokailuja ekologisempaan suuntaan. Ihmisillä saattaa olla ennakkoluuloja kasvisruoista, joten kun sitä on koulussa, sitä tulisi helpommin maistettua. Monista ruoista saa helposti kasvisversioita. Esimerkiksi hernekeitosta voisi olla vain kasvisvaihtoehtoa (ja minusta se on jopa paljon maukkaampaa). Kana ja quorn sekä jauheliha ja tumma soijarouhekin maistuvat lähes samoilta. Tulisi kuitenkin ottaa huomioon alkuperämaa. Liha tulisi korvata täten kotimaisilla tuotteilla.


Ideaa ei voi kannattaa, koska se on tilassa "Vastaus annettu".

Lisätietoa

  • Viety eteenpäin 22.11.2019

    Koko Suomi / Martti Rasa

  • VASTAUS 22.11.2019

    Hei ja kiitos hyvästä ideastasi!

    Nuorten ideoissa on aikaisemminkin ollut paljon kouluruokaan liittyviä ehdotuksia, myös liittyen kasvisruokaan. Tässä ympäristöystävälliseen ruokailuun liittyvä vastaus Opetushallitukselta, jossa avataan hyvin kouluruokailun ja kasvisruoan (myös vegaanisen) ruoan tarjoiluperiaatteita. Olennaista on huomata, että kouluruokailua edistetään kunnissa palautteen perusteella. Kannattaa siis kääntyä kasvisruoan parantamiseksi ennen kaikkea oppilaitoksen tai kunnan opetustoimen puoleen ja laittaa sinne parannusehdotuksia. Olitkin jo eritellyt konkreettisia toiveita kasvisruoan puolesta, joten toivottavasti toimitat ne myös edellä mainituille tahoille.

    Ystävällisesti,

    Martti Rasa / Nuortenideat.fi yhteyshenkilö

    Marjaana Mannisen vastaus liittyen ympäristöystävällisen ruoan tarjoiluun (https://www.nuortenideat.fi/fi/ideat/1026/):

    Hei,

    On hienoa, että ideoit ympäristöystävällisempää kouluruokaa. Kunnissa kouluruokalistoja kehitetään yleensä saadun palautteen perusteella. Kouluruokailu järjestetään perusopetuslain (21.8.1998/628), perusopetusasetuksen (20.11.1998/852) ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2014) edellyttämällä tavalla. Käytännössä ruokalistojen suunnitellun tukena käytetään kouluruokailusuositusta (Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Opetushallitus ja THL, 2017). Tätä kansallista ravitsemussuositusta suurin osa opetuksen järjestäjistä käyttää toiminnan laadun ja hyvän ruoan varmistamiseksi. Suosituksessa annetaan ohjeita myös kasvisten käytön lisäämiseen ja kasvisruokailuun.

    Tavallisina koulupäivinä tarjotaan lounas, joka on yleensä lämmin ateria. Ravitsemuksellisesta näkökulmasta täysipainoisuus tarkoittaa energiamäärältään riittävää, ravintoainetiheää ja ravitsemussuositusten mukaisesti koostettua ateriaa. Täysipainoinen kouluateria on siis kokonaisuus, joka sisältää päivittäin lämpimän pääruoan, pääruokalajista riippuen myös sen energialisäkkeen (peruna, ohra, viljasekoite, täysjyväpasta tai täysjyväriisi), kasvislisäkkeen, kasviöljypohjaisen salaatinkastikkeen tai öljyn, ruokajuoman (maito/maitojuoma, piimä), leivän ja margariinin. Vilja on etenkin kasvisruokavaliossa tärkeä proteiinin lähde ja siksi leipä on tärkeä osa ateriaa. Kasvislisäkkeet ja salaatit sijoitetaan lounaslinjaston alkupäähän, jotta ne muistetaan valita osaksi ateriaa. Esillä oleva malliateria tai lautasmalli vahvistaa annoksen koostamista siten, että kasviksia annostellaan riittävässä suhteessa aterian muihin osiin.

    Ruokalistoja ja ruokalajeja sekä aterianosia vaihdellaan ja uudistetaan, jotta oppilaat pääsevät tutustumaan uusiin raaka-aineisiin ja ruokalajeihin ja että ruoka myös maistuu. Kun ruoka maistuu ja ohjaus on onnistunutta, ylijäämäruokaa ei pitäisi jäädä. Suomalaisia ja omalle alueelle tyypillisiä, sesongin mukaisia ruokalajeja kunnioitetaan ja tarjotaan kouluruokailussa. Samalla huomioidaan muuttuva maailma ja muutokset ruokailutottumuksissa. Kasvispainotteiset ateriat ovat yhä suositumpia ja siksi niitä on tarjolla koulujen ruokalistoilla. Jotta suositeltava energia- ja ravintoainepitoisuus täyttyy esimerkiksi keitto- tai puuroaterialla, tarjotaan pääruoan rinnalla aterian ravintosisältöä täydentäviä lisäkkeitä. Kouluruokailusuosituksessa annetaan esimerkkejä sopivista lisäkkeistä ja nämä soveltuvat hyvin myös kasvispainotteisiin ruokavalioihin. Tällaisia ovat mm. raejuusto, jogurtti- ja rahkatahnat tai - kastikkeet, marjasmoothiet, kananmuna, kananmuna-margariinilevitteet, kalasta itse tehdyt levitteet, hummus (kikherne-seesamitahna) ja muut kasvis-, papu- ja siementahnat, marinoidut pavut ja linssit.

    Ehdotuksesi kasvisruokiin ja salaatteihin liittyen on ajankohtainen. Tarjolla olisi kouluruokailusuosituksenkin mukaisesti hyvä olla päivittäin kaksi pääruokavaihtoehtoa. Toinen vaihtoehdoista voisi olla kasvisruoka, jolloin aterian riittävä proteiinisisältö varmistetaan palkokasveilla, muilla kasviproteiinin lähteillä, maitovalmisteilla tai kananmunalla. Suositusta laatiessamme halusimme muistuttaa, että kasvisruokavaihtoehtojen tarjoaminen edistää kasvisruokien syömistä myös niillä oppilailla, jotka eivät ole niihin vielä tottuneet. Vaihtoehtojen tarjoamisen tiedetään myös lisäävän oppilaiden osallistumista kouluruokailuun. Vapaasti valittava kasvisruokavaihtoehto totuttaa ruokailijoita kasvispainotteiseen syömiseen, mikä tukee sekä terveyttä edistävää että ympäristövastuullista syömistä, kuten toteat. Kasvisruokavaihtoehto auttaa toteuttamaan myös punaisen lihan käyttömäärää.

    Osaavalla ruokalistasuunnittelulla uudistetaan ruokapalvelua tämän päivän erilaistuneita ruokamieltymyksiä vastaaviksi ja kestävän kehityksen arvojen toteutumiseksi. Kasvisruokaa syövät yhä useammat ja ympäristökestävyyden kannalta kasvispainotteinen ruokavalio on eettinen valinta, jota on syytä kunnioittaa. Yhdistämällä monipuolisesti eri kasvikunnan tuotteita pääruokien rinnalle, voidaan saavuttaa kokonaisuus, joka vastaa proteiinikoostumukseltaankin yleisiä ravitsemussuosituksia.


    Ystävällisesti
    Marjaana Manninen
    opetusneuvos
    Opetushallitus

Kommentit (6)

  • Profiilikuvan paikka Emil Lönnqvist
    Olisihan se ihan hyvä idea, mutta jos kasvisruokaa ei laiteta kunolla ei se sitten maistukkaan siltä, eikä kukaan sitten syö sitä. Siitä jäisi enemmän jätteitä jotka ei myöskään ole hyväksi ilmastolle, kuulemani mukaan
    29.10.2019 10.37
  • totta! kasvisruoan tulisi olla laadukasta ja hyvin laitettua ja saisi siten paremmin ihmisiä innostumaan siitä!

    29.10.2019 17.30
  • Profiilikuvan paikka toni halme viikinki
    tosimies ei sanojaan tai salaattia syö
  • Tämän idean yhteydestä on poistettu hyvien tapojen vastaisia kommentteja. Palveluun eivät kuulu esimerkiksi epäasialliset tai yksityisyyttä loukkaavat, rasistiset tai perättömiä tietoja levittävät viestit tai sisällöt. Lisäksi toisena henkilönä esiintyminen on sääntöjen vastaista. Palvelun säännöt löytyvät osoitteesta https://www.nuortenideat.fi/fi/tietoa-palvelusta/2-Saannot/  

  • kyllä muutkin kuin vegaanit syövät salaattia sekä kasvisruokaan sisältyy paljon muutakin kuin salaatti. sekä jokaista ihmistä tulee kuunnella hänen vakaumuksestaan huolimatta.

    12.11.2019 10.37
  • Tämä kommentti on kirjoitettu sen jälkeen kun ideaan on saatu vastaus.
    Kasvisruokapäiväthän kuulostaa paperilla kauniilta ja hyvältä mutta käytännössä sitten aivan jotain muuta. Esimerkiksi armeijassa kun on kasvisruokapäiviä niin kyseisinä päivinä varuskuntaan tehdään moninkertaiset määrät pitsatilauksia ja käydään sotilaskodissa syömässä roskaruokaa.
    Yksinkertaisesti sanottuna kasvisruoka on vaan pahaa.
    27.12.2019 23.18

Kommentoi

Kirjoita idea