Muutos perustuslakiin: Äänestämisiän yläraja
Koska nuoria syrjitään pitämällä äänestysikä 18 vuodessa, tulee myös vanhuksilta ottaa oikeus pois äänestää viimeisenä 18 elinvuotenaan. Vähennys otetaan keskimääräisestä eliniästä vähentämällä, eli noin 81 vähennetään 18, joten saadaan tulokseksi 63. Tämä toisi politiikkaan uusia tuulia ja voimia, eikä tarvitsisi koko ajan jaksaa samoja kykenemättömiä vanhoja patuja, joita vanhukset aina äänestävät misinformoituina. Samoin kansanedustajille voisi asettaa ikäkaton. Tämä myös kannustaisi nuoria äänestämään enemmän, sillä heidän äänillä olisi enemmän väliä yhtäkkiä. Idean sain Saksan ainoalta rehelliseltä puolueelta "die Partei"lta. Vain Nico Semsrott ajaa Euroopan parlamentissa nuorten oikeuksia!
- @moderaattori_pirjo moderoi sisältöä: ' Näytä lisää (2 kpl)
- @moderaattori_pirjo moderoi sisältöä: Idea kuuluu oikeusministeriön toimialaan.
- @moderaattori_pirjo moderoi sisältöä: Esimoderointi käytössä, jotta keskustelu pysyy asiallisena
Lisätietoa
-
Viety eteenpäin 10.12.2019
Koko Suomi / Liisa M.
-
VASTAUS 23.12.2019
Hei!
Kiitos ideastasi koskien äänestämisiän ylärajaa.
Suomessa äänioikeus kytkeytyy täysi-ikäisyyteen, josta henkilön yhteiskunnalliset oikeudet ja vastuut täysimääräisesti alkavat. Äänioikeudelle, kuten myöskään täysi-ikäisyydelle, ei ole yläikärajaa. Vaali- ja osallistumisoikeuksista säädetään perustuslaissa. Äänioikeudesta valtiollisissa vaaleissa säädetään perustuslain lisäksi myös vaalilaissa ja äänioikeudesta kunnallisvaaleissa kuntalaissa. Perustuslaissa säädetään yhdenvertaisuudesta mm. iän perusteella. Perusoikeuksia voidaan laajentaa, mutta ei juuri koskaan supistaa, poikkeusoloja lukuun ottamatta (ks. perustuslain 23§). Muun muassa tästä syystä äänioikeuden yläikärajasta ole myöskään käyty julkista keskustelua.
Sen sijaan äänioikeusikärajan laskusta käydään jatkuvasti julkista keskustelua. Äänioikeusikärajan alentamista on vastustettu muun muassa vetoamalla nuorten yhteiskunnalliseen ja poliittiseen kypsymättömyyteen. Myös äänioikeusikärajan erottaminen vaalikelpoisuuden ja täysivaltaisuuden ikärajasta on koettu ongelmalliseksi. Äänestysikärajan laskemisen puolustajat taas näkevät, että mikäli nuoret saadaan äänestämään nykyistä varhaisemmin, tällä voi olla positiivisia vaikutuksia heidän osallistumiselleen myös aikuisiällä. Aiheesta käyty julkinen keskustelu Suomessa on käsitellyt äänioikeusikärajan laskemista erityisesti kunnallisvaaleissa.
Liisa Männistö, oikeusministeriö
nykynuoret on tukee eu ps nuoret on globalisteja esim europpanuoret