• Julkaistu
    5.12.2019 
  • Viety eteenpäin
    19.12.2019 
  • Vastaus annettu
    23.12.2019 

Ruotsin 2009 kielilaki Suomessa käyttöön

5.12.2019 klo 2.38 @Markus

Ehdotan että Suomi ottaa käyttöön uuden kielilain, joka on samanlainen kuin Ruotsin vuoden 2009 kielilaki on. Ruotsin kielilaissa ruotsi määritellään maan pääkieleksi, jota kaikkien tulee opiskella, ja vähemmistökieliä puhuvien oikeuksia kunnoitetaan ilman että jokin niistä olisi pakko oppia. Sama voitaisiin ottaa Suomessa käyttöön, jossa täällä suomi on pääkieli, ja ruotsia kohdellaan samalla tavalla kuin muita Suomen vähemmistökieliä. Tällä tavalla samalla ratkastaisiin maanlaajuisen pakollisen ruotsin opetuksen ja vaatimuksen työpaikoilla ongelman.

  • 12.12.2019 klo 14.08 @moderaattori_pirjo moderoi sisältöä: Idea kuuluu oikeusministeriön toimialaan.

Ideaa ei voi kannattaa, koska se on tilassa "Vastaus annettu".

Lisätietoa

  • Viety eteenpäin 19.12.2019
    Oikeusministeriö / Liisa Männistö
  • VASTAUS 23.12.2019

    Hei @Markus ja kiitos lähettämästäsi ideasta!

    Ruotsin kielilaissa ruotsin kieli määritellään maan pääkieleksi. Kansalliset vähemmistökielet ovat lain mukaan suomi, jiddisch, meänkieli, romani chib ja saame. Valtiolla on erityinen velvollisuus suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä. Kansalliseen vähemmistöön kuuluville on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltä. Miten tämä tehdään, on jäänyt määrittelemättä, ja Ruotsi tekee jatkuvasti parannuksia vähemmistöpolitiikkaansa.

    Suomessa on kaksi kansalliskieltä: suomi ja ruotsi. Tämän lisäksi perustuslaissa mainitaan saamen kieli, joita on kolme, viittomakieli, joita on kaksi, sekä romanikieli. Myös karjalan kieli on Suomessa kotoperäinen kieli. Suomella on erityinen vastuu niistä kielistä, jotka mainitaan perustuslaissa, mutta perustuslain mukaan kaikilla kieliryhmillä on oikeus käyttää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

    Noin 1,75 miljoonaa suomenkielistä asuu kaksikielisessä kunnassa. Näissä kunnissa ruotsin kielen osaaminen on tärkeää, jos työskentelee julkisella sektorilla. Ruotsin kielen osaajista on kuitenkin erittäin suurta pulaa koska myös yksityisellä puolella ruotsin kielen taito on suuri etu. Usein kuulee sanottavan, että myös englannin kielellä pärjää. Töihin ei kuitenkaan palkata sitä joka pärjää, vaan se joka suoriutuu tehtävästä parhaiten.

    Maailmanlaajuisesti katsottuna maiden monikielisyys on sääntö eikä poikkeus. Edistyksellisimpänä voidaan pitää Kanadaa, jossa liittovaltion kahden virallisen kielen lisäksi on perustettu provinsseja, joiden virallisina kielinä on englannin ja ranskan lisäksi useita alkuperäiskieliä. Monessa maassa opetus ei kuitenkaan ole niin edistyksellistä kuin Suomessa, jossa on käytössä oppivelvollisuus. Oppiminen ei toisin sanoen ole vanhempien ymmärryksen tai jaksamisen käsissä, vaan opetuksen sisällöstä ja laadusta vastaavat viranomaiset. Suomessa käsitys on, että jokaisella pitää olla oikeus ja mahdollisuus oppia ja hyötyä maan molemmista kansalliskielistä. Tämä oikeus turvataan sillä, että lapsi saa opiskella maan toista kansalliskieltä, ulkoisista olosuhteista riippumatta.

    Corinna Tammenmaa, oikeusministeriö

Kommentit (17)

Kommentoi

Kirjoita idea