• Julkaistu
    16.12.2019 
  • Viety eteenpäin
    30.12.2019 
  • Vastaus annettu
    17.4.2020 
Pulloja

Euroopan maiden pullonpalautusjärjestelmien yhteensovittaminen

16.12.2019 klo 16.43 @Markus

Ehdotan että Euroopan maat, joilla on pullonpalautusjärjestelmä, sovittaisivat omia järjestelmiä yhteen siten, että kun pullon tai tölkin ostaa toisessa maassa, niin sen voi palauttaa toisessa maassa. EU-maat jotka käyttävät pullonpalautusjärjestelmää ovat Suomi, Ruotsi, Viro, Tanska, Saksa, Hollanti, Kroatia, Liettua. EU:n ulkopuoliset maat ovat Islanti ja Norja.


Ideaa ei voi kannattaa, koska se on tilassa "Vastaus annettu".

Lisätietoa

  • Viety eteenpäin 30.12.2019

    Koko Suomi / Martti Rasa

  • 30.1.2020

    Viety eteenpäin: ympäristöministeriö

  • VASTAUS 17.4.2020

    Kiitos paljon pullonpalautusjärjestelmää koskevasta ideasta.

    Euroopan tai pohjoismaiden laajuista yhteispanttijärjestelmää juomapakkauksille on ehdotettu aika ajoin ja sellaisen mahdollisuutta onkin selvitetty eri tutkimushankkeissa. Niissä on kuitenkin todettu, että ylikansallisen panttiyhteistyön kustannukset nousisivat saavutettavia hyötyjä suuremmaksi. Asia on huomattavasti monimutkaisempi, kuin miltä se ensi kuulemalta tuntuu. Pelkästään Suomen panttijärjestelmässä on liitettynä noin 21 400 eri koodilla olevaa tuotetta (yli 2200 metallitölkkiä, 2800 muovipulloa ja 16 400 lasipulloa), jotka järjestelmän on tunnistettava. Pantteihin sidotut maksut ja rahaliikenne eri maiden välillä vaatisivat erityisen yhteispanttijärjestelmään kuuluvien maiden välisen niin sanotun clearing house -tyyppisen järjestelmän rahojen siirroille, jotta yhdessä maassa juomapakkauksen oston yhteydessä maksettu pantti voitaisiin toisessa maassa hyvittää pakkauksen palautuksen yhteydessä. Monikansallisen panttijärjestelmän hyötyjä ja kustannuksia arvioitaessa on syytä arvioida myös muita keinoja, joilla päästäisiin samaan tavoitteeseen eli pakkausten keräyksen ja kierrätyksen lisäämiseen.

    Suomessa on juomapakkauksille erittäin hyvin toimiva panttijärjestelmä, jossa kierrätysasteet ovat erittäin korkeat. Juomapakkauksille asetettu valmistevero ohjaa juomapakkausten tuottajia liittymään panttijärjestelmään, sillä siihen liittymällä vapautuu valmisteverosta. Niiden juomapakkausten tuottajien, jotka eivät kuulu pantillisiin palautusjärjestelmiin, tulee mainitun valmisteveron lisäksi täyttää laissa säädetyt pakkausten tuottajavastuuta koskevat velvoitteet (kuten keräyspisteverkoston ja kierrätyksen ja muun jätehuollon järjestäminen jätteeksi päätyneille tuotteille) joko itsenäisesti tai liittymällä tuottajavastuuyhteisöön.

    Suurin pantillinen palautusjärjestelmä (Suomen Palautuspakkaus Oy PALPA) on hiljattain laajentanut toimintaansa myös muihin kuin valmisteveron alaisiin juomapakkauksiin, joten nyt myös tiiviste- ja täysmehujen pakkausten tuottajat voivat liittyä pantilliseen järjestelmään.

    Suomen panttiautomaatit ottavat jo nykyisellään vastaan myös kaikki pantittomat tölkit. Lisäksi tölkit ja muut juomapakkaukset voi palauttaa kaikkiin pakkausten alueellisiin (Rinki-pisteet) tai kiinteistökohtaisiin keräyspisteisiin. Parhaillaan valmistellaan jätelainsäädännön muutosta EU:n uusien jätedirektiivien täytäntöön panemiseksi. Lain valmistelun taustaksi on tehty useita selvityksiä uusista ohjauskeinoista, joilla voitaisiin tehostaa kierrätystä. Muun muassa kiinteistökohtaista pakkausjätteiden erilliskeräystä tultaneen lähitulevaisuudessa tehostamaan merkittävästi nykyisestä. Myös asukkaiden lajittelutehokkuuden lisäämiseksi etsitään uusia keinoja, kuten kannustavan jätetaksan käyttöönottoa ja neuvonnan ja valistuksen lisäämistä, jotta yhä useampi ymmärtäisi lajittelun tärkeyden ja oikeasti käyttäisi tarjolla olevia lajittelumahdollisuuksia. Neuvonta ja valistus ovat avainasemassa myös roskaantumisen ehkäisemisessä. Toisaalta juomapakkausten ei ole todettu olevan erityinen roskaantumisen aiheuttaja Suomessa, todennäköisesti juuri hyvin toimivan panttijärjestelmän ja pakkausten erilliskeräyksen vuoksi. Lisäksi käytössä on jo nyt ja edelleen kehitetään menetelmiä, joilla saadaan viime kädessä myös ne metallit, jotka päätyvät sekajäteastiaan ja sieltä edelleen jätteen polttoon, eroteltua vielä polton jälkeen tuhkasta ja toimitettua kierrätykseen.

    Tarja-Riitta Blauberg

    Neuvotteleva virkamies

    Ympäristöministeriö

Kommentit (0)

Kommentoi

Kirjoita idea