• Julkaistu
    21.12.2020 
  • Viety eteenpäin
    4.1.2021 
  • Vastaus annettu
    17.6.2021 

idea kehitysavusta

21.12.2020 klo 11.46 @varjomies44

kehitysapu on tosi puutteellinen mutta se voi olla mahdollisuus se ei oo toiminu mutta sitä pitäisi kehittää esim  sen pitäisi toimia valvotummin

  • 27.8.2021 klo 11.34 @Moderaattori_Marko moderoi sisältöä: Kommentointi suljettu, vastaus annettu 17.6.2021

Ideaa ei voi kannattaa, koska se on tilassa "Vastaus annettu".

Lisätietoa

  • 21.12.2020

    katon asioita mahdollisuuksien  kautta punnitsin kehitysapua se on ihan faktaa että se ei oo  toiminu käytännössä mutta sitä  pitäs kehittää toimivaksi

  • 21.12.2020

    avun käyttämistä pitäs valvoa koska kehitysmaissa on paljon korruptiota

  • 21.12.2020

    valvonta tapahtuisi jonkun organisaation toimesta

  • 21.12.2020

    kato kommentit

  • 21.12.2020

    terve

  • 21.12.2020

    järjestöt ja valtiot vois tehä yhteistyötä etenkin avun valvonssassa

  • Viety eteenpäin 4.1.2021
    Koko Suomi / Riina P, Pirjo K, Heli P
  • 3.5.2021

    Idea toimitettu käsiteltäväksi ulkoministeriön kirjaamoon. // moderaattori Pirjo

  • VASTAUS 17.6.2021

    Vastaus nuorille

    Hienoa, että pohditte kehitysyhteistyötä, sen suunnittelua, toimeenpanoa ja valvontaa. Kuten Covid-19 –pandemiakin on osoittanut, Suomi ei elä omassa kuplassaan, vaan on osa globaalia maailmaa, jossa toisella puolella maapalloa tapahtuvat muutokset heijastuvat ja vaikuttavat myös omaan elämäämme. Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö pyrkii köyhyyden poistamiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Samalla pyrimme globaalisti sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja torjumaan sitä. Kuten hyvin tiedätte, haasteet ovat isoja. Niihin vastaaminen edellyttää saumatonta ja laajaa yhteistyötä monella eri politiikan alalla, ei ainoastaan kehitysyhteistyöllä. Mm. kauppa-, vero-, ilmasto- ja ulkopolitiikka ovat todella merkittäviä globaalien haasteiden ratkomisen kannalta.

    Mutta kehitysyhteistyöltä on toki tärkeä voida edellyttää konkreettisia ja hyviä tuloksia. Suomen kehitysyhteistyö on toimimista laajasti erilaisten kumppanien kanssa: rahoitus kanavoituu hauraisiin ja kehittyviin maihin eri kumppaneiden, kuten esimerkiksi YK-järjestöjen, Maailmanpankin, Euroopan komission tai kansalaisjärjestöjen kautta. Hankkeita voivat toteuttaa myös suomalaiset yliopistot, korkeakoulut tai tutkimuslaitokset yhteistyössä kehittyvien maiden laitosten kanssa.

    Kumppanimaissa tehdään yhteistyötä myös suoraan paikallisten hallintojen kanssa, jolloin muun muassa kehitetään koko maan opetussuunnitelmia tai erityisopetusta. On tärkeää, että suunnitelmat nojaavat maiden omiin politiikkoihin ja tavoitteisiin. Tätä Suomi ja muut kyseistä maata tukevat toimijat edistävät, usein yhteistyössä keskenään. Myös varojen käytön ja tulosten seuranta tapahtuu yhä useammin yhdessä.

    Kehitysyhteistyön avulla voidaan esimerkiksi parantaa lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa, kehittää verotusjärjestelmiä ja tehdä antikorruptiotyötä, eli tavoitteena on saada aikaan muutoksia isoissa rakenteissa. Usein tällainen ns. järjestelmätason työ vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, ja tulokset konkretisoituvat ajan kuluessa.

    Kaikkea myönnettävää rahoitusta edeltää huolellinen suunnittelu, joka sisältää tarkan analyysin siitä, minkälaisia pitkän aikavälin muutoksia ja konkreettisempia tuloksia tavoitellaan, miten niihin ajatellaan päästävän ja kuka niistä tulee hyötymään. Suunnitteluun kuuluu muun muassa ihmisoikeusanalyysin ja riskienhallintasuunnitelman tekeminen. Riskeihin sisältyy usein myös korruptio ja huono taloushallinto, mutta nämä ovat vain osa yhteistyöhön liittyvistä riskeistä, joihin varaudutaan. Edistymisen mittaamiseksi sovitaan sellaiset mittarit, joita voidaan käyttää koko rahoituksen aikana, jotta voidaan seurata edistymistä ja analysoida tuloksia. Edistymistä seurataan raportoinnin ohella myös seurantamatkoilla, joiden aikana vieraillaan ko. maassa tai alueella ja haastatellaan sekä toimeenpanijoita että hyödynsaajia, eli vaikkapa opettajia ja koululaisia, jos kyseessä on opetuksen kehittämiseen tähtäävä yhteistyö. Säännöllisen seurannan lisäksi tehdään ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemiä arvioita saavutetuista tuloksista. Näitä arvioita kutsutaan evaluoinneiksi ja ne ovat aina julkisia. Niiden tuloksia ja oppeja myös käytetään hyväksi uutta yhteistyötä suunniteltaessa.

    Kehitysmaiden kehitys on viime vuosikymmeninä edennyt kokonaisuudessaan valtavan myönteisesti – ennen pandemiaa: lähes kaikki lapset oli saatu käymään peruskoulua, tärkeänä terveysmittarina pidetty äitiyskuolleisuus oli saatu roimasti alas ja useissa kehitysmaissa oli käynnissä voimakas keskiluokkaistuminen.

    Suomen kehitysyhteistyön tuloksista ja tästä globaalista tilanteesta voi lukea vuonna 2018 eduskunnalle annetusta tulosraportista: https://um.fi/documents/35732/0/Kehityspolitiikan+tulosraportti+2018+%281%29.pdf/d47fd092-b470-ca44-6d49-22a57bb0c5d0.

    Suomalaiset voivat mielestämme olla näistä tuloksista ylpeitä: Suomi kumppanimaiden kanssa mahdollisti esimerkiksi 1,5 miljoonalle tytölle ja naiselle seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut vuosina 2015-2018. Puhtaan veden piiriin pääsi 2,5 miljoonaa ihmistä. Tilanne on nyt kuitenkin muuttunut COVID-19:n myötä todella vaikeaksi useissa maissa ja äärimmäisen köyhien ihmisten määrän odotetaan maailmanlaajuisesti kasvavan ensimmäistä kertaa vuosiin.

    Suomen kehitysyhteistyön ja –politiikan seuraava tulos- ja vaikutusraportti julkaistaan vuonna 2022.

Kommentit (13)

Kommentointi on päättynyt.
  • Tuo sun ehdotus on puutteelinen. Mitä sä luulet, että kukaan voi tehdä tuon sun ehdotuksen pohjalta, jos se menee läpi. Jos sä haluat, että kehitysapua kehitetään, niin sun pitäisi myös selittää, että miten se köytännösä tehtäisiin. Ja ei. Se, että sanoo vain "esim. halitummin" ei ole tarpeeksi yksityiskohtainen selitys.
    21.12.2020 12.08
  • Susifer, luulin hänen tarkoittanee sitä että kehitysapu voisi myös auttaa väkivallan torjumisessa
    21.12.2020 12.36
  • Tomi,
    Entä sitten vaika olisikin tarkoitanut? Se ei muuta miksikään sitä, että tällä ehdotuksella ei tee mitään, koska siinä ei selitetä mitään.

    Tämä on suurin piirtein sama asia, jos rakentaja palkataan rakentamaan talo. Ja sille vaan sanotaisiin, että "Se saisi olla aika iso" ilman, että annetaan minkään laista rakenus-suunitelmaa. Luuletko sä, että rakentaja saisi rakennetua yhtään mitään?
    21.12.2020 13.38
  • Nähtävästi hän ei osaa tai tykkää selittää tiettyjä asioita kovinkaan tarkasti. Ja tottahan tuo on rakentamisen kohdalla että aina pitää suunnitella tarkasti.

    Toisaalta minäkin mietin samaa että onko ideassa mitään järkeä kun valtio on sentään ollut apuna kehitysavussa jollain tavalla ja aika paljon on sekä kehitysapu- että ihmisoikeusjärjestöjä jotka tekevät kaikkensa että Afrikassa olis hyvät olosuhteet ja ylipäätään myös muuallakin maailmassa
    21.12.2020 13.53
  • tossa mun tyyli puolestaan on ihmisten keskinäistä kommunikointia ja ajatustenvaihtoa eri viestinnän keinoilla. Keskustelun vuorovaikutteisuus perustuu siihen, että osapuolet tuovat esiin uusia asioita vastaukseksi aiemmin sanottuun. Keskustelu on useimmiten kahden ihmisen välistä vapaata vuoropuhelua, jossa sen osapuolet vaihtavat ajatuksiaan kuuntelemalla toisen osapuolen ajatuksia, kyselemällä ja vastaamalla. Keskustelussa toinen osapuoli voi yrittää vaikuttaa omalla arvomaailmallaan tai mielipiteillään toiseen osapuoleen. Keskustelu on vapaamuotoista (harvoin kurinalaista) ja se voi edetä milloin mihinkin suuntaan, mihin keskustelijat haluavat keskustelua viedä. Keskustelu voi siis karata myös itse aiheen ulkopuolelle, tai toinen keskustelija voi ottaa enemmän aikaa omalla puheellaan kuin toinen. Keskustelu keskittyy muuhunkin kuin vastakkainasetteluun. Keskustelun ollessa vapaampaa, saattaa toinen osapuoli myös syyllistyä esim. toisen päälle puhumiseen tai puhua asioista ilman tosiperustaa. Keskustelussa ja väittelyssä on siis eroavaisuuksia. Väittely on todennäköisesti hyödyllinen tapa tuoda omia argumentteja esille silloin, kun halutaan tuoda oma kanta esille faktoihin perustuen, ja pysyä tietyssä aiheessa. Väittely takaa molemmille osapuolille oman ajan, jossa perustella kantaansa keskeytyksettä, ja jossa haastaa toista osapuolta kurin ja sääntöjen hallitessa tilannetta. Väittelyssä vedotaan myös selkeästi kuulijoihin, ja heille pyritään perustelemaan, miksi oma asia olisi parempi tai tärkeämpi kuin toisen asia. Keskustelu taas on rennompi ja vapaampi tilaisuus ilmaista omia kokemuksia ja mielipiteitä, eikä se välttämättä vetoa suoraan kuulijoihin. Kummallekin tavalla
    21.12.2020 14.32
  • https://www.nuortenideat.fi/fi/ideat/2601/
    21.12.2020 15.56
  • Ja mitenköhän tuo liityy tähän sun kehitysapu ehdotukseesi?
    21.12.2020 16.54
  • ei mitenkään selvensin tyylini
    21.12.2020 17.08
  • no yritin selittää miten apua valvottaisiin lisätiedoissa
    21.12.2020 17.56
  • Meillä on suomessakin vielä paljon kehitettävää joten kehitysapu tulisi sijoittaa suomeen eikä afrikkaan jossa suurin osa rahoista menee väärinkäytöksiin.
  • tarkotin että kehitysapua kehitteettäisiin että sitä ei menis väärinkäytöksiin
Kirjoita idea