• Julkaistu
    16.3.2021 
  • Viety eteenpäin
    20.4.2021 
  • Vastaus annettu
    28.6.2021 

Ilmastoystävällinen turvetuotanto

16.3.2021 klo 20.33 @Tomi_Antinoja

Pystyisikö turvetuotannosta tekemään mitenkään ilmastoystävällistä? Monet puutarhayrittäjät pelkäävät että suomalaista kasvuturvetta ei enää saisi tulevaisuudessa joten mietin että mitä jos turvetuotanto suunnattaisi pikemminkin puutarhojen käyttöön kun mihinkään muuhun jolloin turvetuotantoa ei tarvitsisi kokonaan pois ajaa.

  • 13.9.2021 klo 8.49 @Moderaattori_Marko moderoi sisältöä: Kommentointi suljettu, vastaus annettu 28.6.2021

Ideaa ei voi kannattaa, koska se on tilassa "Vastaus annettu".

Lisätietoa

  • Viety eteenpäin 20.4.2021
    Koko Suomi / Riina P, Pirjo K, Sini S
  • 17.5.2021

    Idea välitetty maa- ja metsätalousministeriöön käsiteltäväksi. // moderaattori Pirjo

  • VASTAUS 28.6.2021

    Hei Tomi!

    Pahoitteluni hitaasta vastaamisesta kotimaisen kasvuturpeen tulevaisuutta koskevaan kysymykseesi.

    Pohdit tärkeää asiaa, joka on etenkin tänä keväänä ollut paljon keskustelussa Suomessa. Vaikka kasvuturpeen käyttöä ei ainakaan tällä tietoa olla Suomessa kieltämässä ilmasto- tai muistakaan syistä, saattaa ongelmia aiheuttaa sen hinnan nouseminen. Jos turvesuolta nostetaan vain pinnassa oleva kasvuturve eikä syvemmällä olevaa energiaturvetta, jää osa turvetuotannon tuloista saamatta. Jos hinta ei nouse kohtuuttomasti, on kotimaisella kasvuturpeella kuitenkin varmasti jatkossakin kysyntää.

    Kasvuturpeen ilmastovaikutuksia pyritään keventämään valitsemalla turvetuotantoon soita, jotka ovat jo aiemmin ojitettuja tai muuten käyttöön otettuja. Kun näillä alueilla aloitetaan turvetuotanto, syntyy uusia ilmastopäästöjä selvästi vähemmän kuin aloitettaessa tuotanto luonnontilaisilla soilla. Sekä luvituksen että turvetuottajien omien linjausten vuoksi on tuotannon laajeneminen uusille luonnontilaisille soille loppunut käytännössä kokonaan.

    Myös muita keinoja mietitään, esimerkiksi siirtymistä kasvualustoissa turpeen käytöstä uusiutuvan rahkasammaleen käyttöön ainakin osittain. Kun suolta kerätään pinnasta vain ohut 20-30 cm kerros elävää rahkasammalta, jää sammaleen alaosa vielä jatkamaan kasvuaan ja uudistuu ennalleen 20-30 vuodessa. Toki tähänkin tuotantoon tulee valita luonnontilaisten soiden sijaan jo valmiiksi ojitettuja mutta sammalta kasvavia alueita. Uudet tuotantomuodot tuovat myös nykyisille turvetuottajille mahdollisuuksia suunnata liiketoimintaansa ja tuotantoaan uudelleen.

    Toivottavasti sait vastauksia kysymyksiisi, tee jatkokysymyksiä tarpeen mukaan!

    Hyvää kesää toivottaen,

    Veli-Pekka Reskola Ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö

Kirjoita idea