Siirry sisältöön
  • Julkaistu
    12.4.2016 
  • Viety eteenpäin
    29.4.2016 
  • Vastaus annettu
    2.8.2016 
Photo by: Dvdgmz (CC BY-SA 3.0)

Pakollinen kirjallisuuden lukeminen pois kouluista

12.4.2016 klo 14.50 @OikeallaAsialla

Kouluissa on ärsyttävää kun äidinkielessä annetaan tehtäväksi lukea joku kirja ja sitten tehdä joku kirjaesitelmä tai täyttää jotain kysymyksiä jotka liittyvät kyseiseen kirjaan.
Minkä takia ei voi pitää vaihtoehtoisesti esitelmää videopelistä tai elokuvasta, ovathan nekin yhtälailla kulttuuria? Wanhanaikaista tälläinen kirjojen pakotettu lukeminen, muutenkin hyvin moni jättää tälläisten kirjojen lukemisen ja tekee sen esitelmän lukematta edes koko kirjaa (muun muassa allekirjoittanut on aina näin tehnyt). 

On ajan hukkaa jos pitää jotain turhanpäiväistä kirjaa lukea vapaa-ajalla, se aika minkä joutuu käyttämään fiktiivisen tarinan lukemiseen voisi käyttää jonkun järkevän oppiaineen esimerkiksi historian, matematiikan, fysiikan tai englannin opiskeluun.

Tiedetään että oppiaineen nimi on "Äidinkieli ja kirjallisuus", mutta voitaisiinkin se loppu osa jättää omasta puolestani pois. 


Ideaa ei voi kannattaa, koska se on tilassa "Vastaus annettu".

Lisätietoa

  • 28.4.2016

    Nuortenideat.fi -palvelun yhteyshenkilö on ollut yhteydessä idean kirjoittajaan.

  • Viety eteenpäin 29.4.2016
    Jan Hellgren opetusministeriö
  • VASTAUS 2.8.2016
    Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa kirjallisuuden lukeminen ja kirjoista tehtävien tekeminen on tärkeä osa oppiaineen sisältöä. Kirjallisuutta ei ensisijaisesti lueta jotakin tiettyä tehtävää varten, vaan kirjallisuuden lukeminen kehittää mm. lukunopeutta, opiskelutaitoja, eläytymiskykyä, asioiden välisten suhteiden ymmärtämistä ja ajattelua sekä herättää tunteita ja ajatuksia. Luetun ymmärtämistä ja tulkintaa ei opita harjoittelematta, ja niitä tarvitaan kaikissa oppiaineissa (myös matematiikassa, fysiikassa). Kirjallisuuden lukeminen tukee kaikkea muuta opiskelua, sillä suuri osa opiskelusta on erilaisen tiedon etsimistä, arvioimista ja omaksumista. Lukemisen taito kehittyy koko ajan, joten pelkkä peruslukutaito ei riitä vaikeiden tekstien ymmärtämiseen. On myös havaittu, että lukeminen kehittää kirjoitustaitoa ja sanavarastoa merkittävästi. Luku- ja kirjoitustaito ovat oikeastaan saman kolikon kasi puolta tai pari, jota ei voi erottaa toisistaan; englanniksi niitä kutsutaankin yhdellä sanalla literacy.

    Kirjallisuus on myös taidetta, josta voi nauttia samalla tavalla kuin hyvästä musiikista. Kovin moni ei korvaisi elokuvan katsomista lukemalla arvostelua tai juoniselostusta, koska ei silloin tiedä, millainen elokuva on tunnelmaltaan tai tyyliltään. Kirjakaan ei ole vain se sen tarina tai juoniselostus tai henkilöluettelo, vaan paljon monimutkaisempi kokonaisuus, jota koulussa on tarkoitus oppia tulkitsemaan ja jonka tarkoitus on herättää tunteita ja ajatuksia. Monissa kirjoissa käsitellään ihmisiä kiinnostavia ongelmia tai ajankohtaisia asioita tai tulevaisuutta, jota pohditaan eri kannoilta, eri näkökulmista ja eri tyyleillä.

    Nykyisin koulussa yleensä saa valita lukemansa kirjan itse tai jostakin kirjalistasta, mutta aiemmin oli tavallista, että koko luokka luki yhdessä saman kirjan. Yhteisen lukemisen jälkeen voitiin keskustella kirjasta yhdessä tai vaikkapa tehdä esityksiä sen perusteella. Kirjallisuus on myös tärkeä osa kulttuuria, ja koulun tehtävänä on antaa monipuolisesti kokemuksia tutustua eri kulttuurin muotoihin. Oma kulttuurimaku ja kirjallisuusmaku kehittyvät vain kokeilemalla erilaisia kulttuurin muotoja ja esimerkkejä. Kyllä äidinkielessä ja kirjallisuudessa voidaan käsitellä myös elokuvia tai videopelejä, siis sellaisia kulttuurin muotoja, joissa yhdistyvät tarinat, kuvat ja äänet, mutta ne eivät korvaa kirjallisuuden käsittelyä.

    Ystävällisin terveisin,
    Minna Harmanen
    opetusneuvos
    Opetushallitus

Kommentit (16)

  • äidinkielessä itseä ärsytti aikanaan jatkuva kirjallisuuden palvonta, äidinkielessä voitaisiin ottaa huomioon että on olemassa tälläisiäkin ihmisiä keitä ei kirjojen lukeminen kiinnosta. omalla kohdallani olen lukenut kirjoja vain ja ainoastaan kun koulussa on käsketty ja tervanjuontiahan se kirjaesitelmien teko oli.

    Vaikka esitelmien esittäminen oli tylsää niin vielä tylsempää oli kuunnella jonkun muun tekemää esitelmää.
  • Ite en ois kyllä jääny mistään paitsi vaikka olisin jättäny kirjat lukematta.
  • voishan se olla niin että olisi valinnainen oppiaine missä niitä kirjoja luettaisiin ja tehtäisiin esitelmiä, äikkä on tähän asti ollut sellaista kirjafriikkien lellimistä.
  • Ei missään nimessä.

    Jos koulusta jätettäisiin pois kaikki sellainen, mikä jonkun oppilaan mielestä on kuin "tervanjuontia", niin eipä sinne opetussuunnitelmaan jäisi yhtään mitään. Ei jotain voida jättää pois sen takia, että se ei ole kivaa. Kirjallisuus on tärkeää jo siksi, että esimerkiksi elokuvat ja pelit ovat usein käännöksiä, mikä tarkoittaa sitä, että niiden kielessä on aina pieniä eroja alunperin suomeksi kirjoitettuihin teoksiin verrattuna. Monet suomenkieleen pesiytyneet sanonnat, esimerkiksi "pitkässä juoksussa" (in the long run) syntyvät juuri näin. Tämä on sääli siksi, että kantasuomalaiset versiot (tässä esimerkissä se olisi "pitkällä tähtäimellä") puolestaan katoavat kun käännöskukkaset menevät niiden "ekologiseen lokeroon". Käännösten kieliasu kieliopillisestikin eroaa alunperin suomeksi kirjoitetuista esimerkiksi lauserakenteissa; englannista suomeksi käännetyt tekstit esimerkiksi usein sisältävät huomattavasti pidempiä lauserakenteita normaaliin suomenkieleen verrattuna. Tämä johtaa siihen, että niille, jotka eivät lue tarpeeksi suomeksi kirjoitettua kirjallisuutta, ei synny todellista "kielikorvaa" siitä, mikä on "kunnon suomea", ja he joutuvat opettelemaan kielioppia huomattavasti enemmän pänttäämällä sääntöjä.

    Olen samaa mieltä siitä, että kulttuurin opetusta kouluissa pitäisi lisätä, ja myös pelit ja elokuvat pitäisi saada opetussuunnitelmaan mukaan, mutta ei missään nimessä kirjallisuuden kustannuksella. Siinä ihan oikeasti ammuttaisiin oppilaita jalkaan. Mutta koulujen suhtautumista nuortenkirjoihin pitäisi kyllä tarkistaa... Ehkä sillä Minna Canthilla ja Seitsemällä veljeksellä paukuttamisen sijasta voitaisiin laajentaa sitä valittavissa olevien kirjojen kirjoa niin, että siltä löytyisi myös jotain sellaista, mikä ei ole kuin pakkopullaa.
  • Kirjan lukeminen on eri asia kuin elokuvan katsominen tai pelien pelaaminen - neurologisesti. Eli aivoissa tapahtuu eri juttuja lukiessa kuin elokuvaa katsellessa.

    Sen takia kirjallisuuden pakolline lukemine kuuluu mun mielest kouluu.
  • Sinällään kirjojen lukeminen koulussa ei haittaa, mutta jos pitää kotona lukea jotain satukirja romaania niin evvvk.
  • kuulen usein väitteen että kirjallisuus kouluissa on tärkeää suomalaisen kulttuurin säilyvyyden takia, mutta samaan aikaan ollaan kuitenkin tunkemassa monikulttuurisuutta joka tuutista ja tungetaan suomalaisuutta suohon. #kaksinaismoraali
  • Profiilikuvan paikka tällälailla
    Suomalaisten nuorten lukutaito on vuosi vuodelta heikentynyt, jopa kirjoitustaito on heikentynyt. Syynä yksinkertaisesti se, että kirjoja ei enää lueta samalla tavalla kuin ennen. Internet, mobiililaitteet ja televisio ovat muokanneet kieltä ja sen käyttöä huomattavasti. Nuoret kyllä kirjoittavat paljon päivittäin eri viestipalveluissa, mutta kieli on virheitä täynnä. Ehyiden, kieliopillisesti oikeiden tekstien kirjoittaminen ei luonnistu. Nyt joku voisi tästä ajatella, että mitä semmoisella pilkulleen oikella kieliopilla tekee, kunhan osaa kirjoittaa edes jotenkin. Kyse on kuitenkin ihmisen perustaidosta, joka on oleellinen osa elämää. Kun luku- ja kirjoitustaitoja harjaannuttaa, sitä voi myöhemmin elämässään myös vapaasti muokata ja rikastuttaa.

    Lukemisen väheneminen kulkee käsi kädessä lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien kanssa. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kirjojen lukemista ei missään nimessä saa ottaa pois koulujen opetussuunnitelmista. Jos nykyaikaan tätä hommaa halutaan päivittää, niin luettakoon sitten vaikka sähköisiä kirjoja tableteilta. Lukutaito on ihmisoikeus, jota suomalaisessa yhteiskunnassa pitää ehdottomasti harjaannuttaa ja pitää yllä. Työelämässä pyörii jo nyt aivan liikaa sellaisia ihmisiä, joilla on vaikeuksia luetunymmärtämisessä sekä kirjoittamisessa. Kirjallisuuden lukemisessa ei ole kyse pelkästään suomalaisen kulttuurin ylläpitämisestä, kuten yläpuolella harhaanjohtavasti ajatellaan. Toki se on myös sitä, mutta itse ainakin pääsin aikoinaan lukemaan koulun äidinkielen tuntien puitteissa muitakin kuin suomalaisia kirjoja ja tekemään niistä esitelmiä. Kyse on myös lukutaidon ja lukuinnon ylläpitämisestä.

    Se, että joku ei henkilökohtaisesti tykkää lukea kirjoja ollenkaan, ei ole syy viedä kirjallisuuden lukemista pois kaikilta oppilailta. Tutkimukset puhuvat puolestaan. Toivon, ettei kaunokirjallisuuden lukemista tulla koskaan ottamaan pois opetussuunnitelmasta.
  • "Se, että joku ei henkilökohtaisesti tykkää lukea kirjoja ollenkaan, ei ole syy viedä kirjallisuuden lukemista pois kaikilta oppilailta. "

    Sinulla taitaa olla ongelmia luetun ymmärtämisessä, otsikossakin sanotaan "pakollinen kirjallisuuden", eli valinnaisilla tunneilla tunneilla voitaisiin pitää kirjapiirejä, mutta turhaa semmonen että kuukauden välein kaikkien pitää tehdä jotain kirjaesitelmiä.

    Kirjallisuus on menneen talven lumia, maailma muuttuu...
  • Äidinkielestä kun annetaan tälläisiä kirjojen lukemis läksyjä niin miksei liikunnasta anneta läksyksi käydä lenkillä? Tai terveystiedosta läksyksi syödä kaksi viikkoa pelkkää salaattia ja rahkaa?

    Enemmän olen huolissani ihmisten huonosta terveydentilasta kuin vähentyneestä lukemisharrastuksesta.
  • Äidinkieli näyttää olevan sulle tarpeen, ajanhukka ja loppuosa ovat yhdyssanoja!
  • Mielestäni kirjallisuus kuuluu kouluun. Olet hakoteillä.
  • Kirjallisuus kuuluu toki kouluun, mutta ei kuulu pakotettuna vapaa-ajalle.
  • Meidän piti ysiluokalla lukea neljä kirjaa vuoden aikana, olisi kyllä vähemmänkin riittänyt, joten kannatan!
  • <p>ihanaaa hyvä idea</p>
  • Tämä kommentti on kirjoitettu sen jälkeen kun ideaan on saatu vastaus.
    Profiilikuvan paikka TämäOnJokuPropagandaSivuVarmaan
    Kirjojen lukemisesta on hyötyä. Niin on myös elokuvien katsomisesta ja videopelien pelaamisesta.

    Mutta toisin kuin kukaan täällä näyttää tajuavan, niistä on vain hyötyä jos sen tekee omasta tahdosta. Jos lukee kirjaa vastoin tahtoaan, ei varmaan eläytyminen ja lukukokemus ole parhaimmillaan, vaikka kirja olisikin hyvä.

    Onhan fyysisen työnkin tekemisestä hyötyä, mutta en usko että kukaan väittäisi antiikin ajan orjien olleen iloisia kun joutuvat tekemään työtä.

Kommentoi

Kirjoita idea