Kouluista huonot ruuat pois

Kouluruokakeskustelua on käyty Nuortenideat.fi -palvelussa aikaisemminkin. Tähän vastaukseen on hyödynnetty opetushallituksen aikaisemmin antamaa vastausta. Vastauksen on kirjannut Nuortenideat.fi palvelun yhteyshenkilö.

PÄÄTÖS 20.1.2016

Oppilaiden huoli on ymmärrettävää, jos ei ole tietoa ruoasta, sen alkuperästä, terveellisyydestä, koostumuksesta, tms. kuluttajavalintoja ohjaavasta asiasta.

Kouluruoan valmistusta ohjaavat erityiset kouluruokailusuositukset ja myös monet ruoan laatua mallintavat säädökset, kuten omavalvonta ja hankintaohjeet. Käytettävät raaka-aineet käydään läpi tarkasti. Kukaan ei halua lähtökohtaisesti valmistaa ” huonoa ruokaa”. Moitteet kouluruoan heikosta laadusta koskettavat erityisesti niukoin resurssein työtään tekeviä ruokapalveluammattilaisia.

Keskeistä ruoan ja ruokailutilanteen kehittämisessä on yhteistyö, johon liittyy kohtaaminen, vuorovaikutus, osallisuus ja asiallinen viestintä. Kouluruoan ja ruokailutilanteen laadun kehittämistä varten on kehitetty moniammatillisessa yhteistyössä kansallinen Kouluruokadiplomi. Se on koululle myönnettävä tunnustus laadukkaasti ja valtakunnallisten tavoitteiden mukaan toteutetusta kouluruokailusta. Diplomi on osoitus siitä, että koulussa syödään hyvin ja edistetään kouluruokailulle suunnattujen terveys-, tapa- ja ruokakasvatustavoitteiden toteutumista. Asiakastyytyväisyyskyselyssä tuli esille yhteistyön tärkeä merkitys ja sen vaikutus mm. kouluruoan ja kouluruokailun arvostamiseen sekä kouluruokailuun liittyvän tietämyksen ja kouluyhteisön me-hengen lisääntymiseen.

Asenteisiin, toimintatapoihin ja muutoksiin on käytännössä parasta vaikuttaa paikallisesti koululla. Sivustollanne käydyn kouluruoka paremmaksi -keskustelun perusteella ehdottaisin, että ko. koulussa/kouluissa käytäisiin keittiön/ruokapalvelun ja opettajien sekä oppilaiden/oppilaskunnan kanssa yhteinen keskustelu kouluruoasta ja ruokailutilanteesta. Keskustelun aiheiksi olisi hyvä nostaa ainakin: mitkä asiat vaikuttavat ruokalistojen ja siten ateriakokonaisuuksien suunnitteluun, millaisista raaka-aineista ruoka valmistetaan, mitä tarkoittaa ruoan terveellisyys ja täysipainoisuus käytännössä? Hyvä olisi käydä myös keskustelua kouluruokailun merkityksestä ja tehtävästä osana koulutyötä sekä oman kouluruokailun kehittämistarpeista ja tavoitteista, joiden saavuttamiseksi voidaan yhdessä toimia.

Korostan sitä, että kouluruokailu suunnitellaan ja toteutetaan oppilaita ja oppimista varten. Ruokapalvelut keräävät yleensä myös asiakaspalautetta, joka vaikuttaa tarjolla olevaan ruokaan. Ruokalistoilta karsitaan pois sellaisia ruokia, jotka ovat saattaneet olla hyvinkin suosittuja, mutta eivät uusille oppilasikäluokille maistu. Ts. ruokalistoja pyritään muuttamaan palautteiden perusteella siten, että ruoka myös maistuu. Jokainen hyvin syöty kouluateria on ruokapalvelun kunnia-asia.

Marjaana Manninen
Opetusneuvos
Opetushallitus
029 533 1142
marjaana.manninen@oph.fi
www.oph.fi www.edu.fi