
Kouluista huonot ruuat pois
Kouluissa tarjotaan monia ruokia, joita suurin osa oppilaista ei syö. Se johtaa siihen, että ruokaa joudutaan heittämään pois ja oppilaat jäävät nälkäisiksi eivätkä pysty keskittymään tunneilla. Joskus oppilaat lähtevät kielloista huolimatta kauppaan ruokailuaikana, jos ruoka ei ole heistä hyvää. Tiedän tämän olevan vaihtelevaa, sillä jotkut pitävät joistain ruuista joista toiset eivät pidä, mutta kokemukseni mukaan ainakin koulujen kesken on ruokia, joita vain hyvin harvat pitävät. Siitä syystä ehdotan kaikissa kouluissa järjestettävän äänestyksen esimerkiksi 5:stä huonoimmasta ruuasta. Tulokset olisivat koulukohtaisia ja huonoimmaksi äänestetyt ruuat poistettaisiin ruokalistasta. Tämä ei vaatisi paljoa aikaa, vaivaa eikä edes rahaa. Tässä ei ole huonoja puolia ja jos joku puolustaisi poistettavaksi äänestettyjä ruokia niiden tervellisyyteen vetoen, kysyn tämän: Onko ruuasta hyötyä, jos sitä ei syödä? Hyviä puolia tässä olisi oppilaiden kouluviihtyvyyden nousu, ruuan pois heittämisen vähentyminen ja se, että kouluruoka tekisi sen, mitä sen on tarkoitus tehdä eli saada oppilaat kylläisiksi. Eli paljon hyötyä vähällä vaivalla ja käyttämättä rahaa. Miksi ei?
- @Moderaattori_Marko moderoi sisältöä: Kommentointi suljettu, vastaus annettu 7.6.2016
Lisätietoa
-
Viety eteenpäin 7.6.2016
Kouluruokakeskustelua on käyty Nuortenideat.fi -palvelussa aikaisemminkin. Tähän vastaukseen on hyödynnetty opetushallituksen aikaisemmin antamaa vastausta. Vastauksen on kirjannut Nuortenideat.fi palvelun yhteyshenkilö.
-
VASTAUS 7.6.2016
PÄÄTÖS 20.1.2016
Oppilaiden huoli on ymmärrettävää, jos ei ole tietoa ruoasta, sen alkuperästä, terveellisyydestä, koostumuksesta, tms. kuluttajavalintoja ohjaavasta asiasta.
Kouluruoan valmistusta ohjaavat erityiset kouluruokailusuositukset ja myös monet ruoan laatua mallintavat säädökset, kuten omavalvonta ja hankintaohjeet. Käytettävät raaka-aineet käydään läpi tarkasti. Kukaan ei halua lähtökohtaisesti valmistaa ” huonoa ruokaa”. Moitteet kouluruoan heikosta laadusta koskettavat erityisesti niukoin resurssein työtään tekeviä ruokapalveluammattilaisia.
Keskeistä ruoan ja ruokailutilanteen kehittämisessä on yhteistyö, johon liittyy kohtaaminen, vuorovaikutus, osallisuus ja asiallinen viestintä. Kouluruoan ja ruokailutilanteen laadun kehittämistä varten on kehitetty moniammatillisessa yhteistyössä kansallinen Kouluruokadiplomi. Se on koululle myönnettävä tunnustus laadukkaasti ja valtakunnallisten tavoitteiden mukaan toteutetusta kouluruokailusta. Diplomi on osoitus siitä, että koulussa syödään hyvin ja edistetään kouluruokailulle suunnattujen terveys-, tapa- ja ruokakasvatustavoitteiden toteutumista. Asiakastyytyväisyyskyselyssä tuli esille yhteistyön tärkeä merkitys ja sen vaikutus mm. kouluruoan ja kouluruokailun arvostamiseen sekä kouluruokailuun liittyvän tietämyksen ja kouluyhteisön me-hengen lisääntymiseen.
Asenteisiin, toimintatapoihin ja muutoksiin on käytännössä parasta vaikuttaa paikallisesti koululla. Sivustollanne käydyn kouluruoka paremmaksi -keskustelun perusteella ehdottaisin, että ko. koulussa/kouluissa käytäisiin keittiön/ruokapalvelun ja opettajien sekä oppilaiden/oppilaskunnan kanssa yhteinen keskustelu kouluruoasta ja ruokailutilanteesta. Keskustelun aiheiksi olisi hyvä nostaa ainakin: mitkä asiat vaikuttavat ruokalistojen ja siten ateriakokonaisuuksien suunnitteluun, millaisista raaka-aineista ruoka valmistetaan, mitä tarkoittaa ruoan terveellisyys ja täysipainoisuus käytännössä? Hyvä olisi käydä myös keskustelua kouluruokailun merkityksestä ja tehtävästä osana koulutyötä sekä oman kouluruokailun kehittämistarpeista ja tavoitteista, joiden saavuttamiseksi voidaan yhdessä toimia.
Korostan sitä, että kouluruokailu suunnitellaan ja toteutetaan oppilaita ja oppimista varten. Ruokapalvelut keräävät yleensä myös asiakaspalautetta, joka vaikuttaa tarjolla olevaan ruokaan. Ruokalistoilta karsitaan pois sellaisia ruokia, jotka ovat saattaneet olla hyvinkin suosittuja, mutta eivät uusille oppilasikäluokille maistu. Ts. ruokalistoja pyritään muuttamaan palautteiden perusteella siten, että ruoka myös maistuu. Jokainen hyvin syöty kouluateria on ruokapalvelun kunnia-asia.
Marjaana Manninen
Opetusneuvos
Opetushallitus
029 533 1142
marjaana.manninen@oph.fi
www.oph.fi www.edu.fi
Kommentit (9)
-
....
Kannatan 0En kannata 1Se ruoka syödää vikisemättä26.5.2016 17.08Ilmoita asiaton kommentti -
Kannatan, koska meidän koulussa on pahoja ruokia (jos ei paljoo syödä sitä viikon päästä on samaa ja jos on joku hyvä ruoka silloin niin se menee ohi)27.5.2016 18.39
-
<p>Kannatan, koska meidän koulussakin on esim. huomioitu kasvissyöjiä erittäin huonosti. Aina melkein Opiskelijoiden pitää ostaa koulukahvilasta jotain syötävää, sillä kasvisruoka vaihtoehdot ovat huonoja tai ei täyttäväisiä koulussamme.</p>30.5.2016 14.39
-
kasvipihvit pois ja ranskikset tilalle30.5.2016 20.14
-
Kannatan, meidän koulussa on paljon pahoja ruokia!5.6.2016 21.47
-
<p>Miten määritellään "paha ruoka"? Itse ainakin mieluummin syön ilmaista terveellistä kouluruokaa, kuin käyn kaupassa. Se ruuan syöminen on vaan tottumiskysymys, vaikka ilmeisesti yläkouluissa on nykyään trendi vihata kouluruokaa.</p>19.9.2016 18.13
-
en tykkääpahasta ruuasta26.4.2017 10.32
-
-
ihan tyhäm ruokaa nykyääm26.4.2017 10.34