Gå till innehållet
  • Publicerad
    20.1.2018 
  • Idén förts vidare
    24.1.2018 
  • Idén har besvarats
    4.4.2018 

Sekä viittomakieli että pohjoissaame valinnaisaineiksi koko Suomeen

20.1.2018 kl 16.56 @lukiolaane

Viittomakieltä äidinkielenään käyttäviä kuuroja on Suomessa arviolta yli 3 000 ja muita viittomakielen osaajia noin 9 000. Pohjoissaamen osaajia on noin 20 700, ja pohjoissaami onkin ylivoimaisesti puhutuin saamelaiskieli.

Pohjoissaamen opintoihin sisällytettäisiin olennaisesti myös saamelaiskulttuuriin ja -historiaan tutustumista. Näillä tavoin voisimme lisätä tietämystä ja vähentää ennakkoluuloja sekä epäkunnioittavaa ja halventavaa käytöstä. Tarjoamalla viittomakielen opetusta alentaisimme kynnystä tutustua kuulovammaisiin.

Ehdotankin siis, että kaikissa Suomen kouluissa tarjottaisiin mahdollisuus opiskella sekä viittomakieltä että pohjoissaamea.


Idén kan inte understödas eftersom den har statusen "Idén har besvarats".

Tilläggsuppgifter

  • Idén förts vidare 24.1.2018
    Opetushallitus
  • SVAR 4.4.2018

    Kielten osaamisen ja opiskelun lisäämisen näkökulmasta ajatus on mitä kannatettavin. Itse asiassa, mikään ei jo tällä hetkellä estä opiskelemasta viittomakieltä tai pohjoissaamea valinnaisena aineena. Ehdotuksessa mainitut ennakkoluulojen ja epäkunnioittavan tai halventavan käytöksenkin vähentäminen on juuri se, mitä nykyisellä kielten opetuksella ja opiskelulla tavoitellaan.

    Kielten opiskelu peruskoulussa ja lukioissa pohjautuu voimassa oleviin opetussuunnitelman perusteisiin (perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tiedot ja lukion opetussuunnitelman perusteet: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/lukio/1372910/tiedot ).

    Jos tutustuu esimerkiksi kuvaukseen kielten opiskelun tehtävästä, vieraat kielet https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/lukio/1372910/oppiaine/1383539 , voi hyvinkin todeta, että vähintään yhtä tärkeää kuin kyseisen kielen oppiminen sinänsä, on se, MITÄ kielellä tehdään. Kieltä käytetään ja opiskellaan siksi, että me ihmiset tulisimme paremmin toistemme kanssa toimeen kielitaustasta tai kulttuuritaustasta riippumatta.

    Saamen kielelle on tehty omat opetussuunnitelman perusteet, koska saame (mukaan lukien kaikki kolme Suomessa käytettyä saamea) asemansa vuoksi eroaa sen verran muista Suomessa perinteisesti opiskelluista kielistä.

    Mainitsit ideassasi, että pohjoissaamen puhujia olisi peräti 20 000. Taitaa olla niin, että luvussa on mukana myös muut Pohjoismaat. Oma käsitykseni on, että pohjoissaamea äidinkielenään puhuu vain muutama tuhat, inarinsaamea tai kolttaa huomattavasti paljon pienempi joukko, vain muutama sata ihmistä. Mutta pohjoissaame elää elinvoimaisena käyttökielenä Pohjois-Suomessa: jos vaikka Utsjoen kyläraitilla pääsee joskus havainnoimaan tilannetta, on hienoa kuunnella, kuinka lähiseudun kolme kieltä (suomi, pohjoissaame, norja) elävät rinnakkain ihmisten arjessa. Meille suomenkieliselle valtaväestölle olisi oivaksi opiksi tutustua monikieliseen elinympäristöön, mihin ehkä itsekin ehdotuksellasi viittasit.

    Viittomakielelle on vain äidinkielen ja kirjallisuus -oppiaineen puolella opetussuunnitelman perusteet, koska vieraana kielenä sitä opiskellaan todella vähän – itse asiassa niin vähän, ettei siitä edes ole hyviä tilastoja. Viittomakieltä voi silti opiskella vieraana kielenä, jos haluaa: kouluun vain tehdään suunnitelmat muiden kielten ohjeistuksen pohjalta.

    Tiedämme, että esimerkiksi Vaasan suunnalla on herännyt kiinnostus opiskella viittomakieltä vieraana kielenä, varmaan vähän sattumien summana. Ja tarina kertoo, että kun joku määrä oppilaita siihen innostui, mukaan lähti isompikin joukko.

    Tämä olkoon tarinan opetus: valinnaisina kielinä, miksei pakollisenakin, pohjoissaamea tai viittomakieltä voi jo opiskella. Tarvitaan vain innostunut joukko aloittajia, opettaja, ja opetuksen järjestäjän hyvää tahtoa rahoittaa opetus, ja siitä se lähtee.

    Tämä pätee itse asiassa kaikkeen muuhunkin kielten opiskeluun kouluaikana. Suosittelen lämpimästi, että lapset ja nuoret opiskelevat useampia kieliä silloin, kun siihen tarjotaan käytännöllisesti katsoen ilmainen mahdollisuuksia. Aikuisena tuntuu turhan usein, että se juna meni jo, vaikka nyt sitä kielitaitoa sitten tarvittaisiin..

    Kiitos hienosta ideasta!

    Anu Halvari

    opetusneuvos

    Opetushallitus

    Lukiokoulutus ja taiteen perusopetus -yksikkö

Skriv en idé