Gå till innehållet
  • Publicerad
    11.5.2018 
  • Idén förts vidare
    2.7.2018 
  • Idén har besvarats
    2.7.2018 

Kouluruokaa on parannettava!

11.5.2018 kl 16.18 @Ärsyyntynyt_koululainen

Kouluruokaa on parannettava!

Monet ystäväni joutuvat käymään kaupassa tai muualla syömässä, koska kouluruoka on joskus käytännössä syömäkelvotonta. Varsinkin kasvisruokapäivinä minunkin syöminen koulussa usein rajoittuu leipään. Ongelmana ei ole se, ettei ihmiset haluaisi syödä kasvisruokaa vaan se, että usein se on suurimman osan koululaisista mielestä niin pahan makuista, että se on lähestulkoon syömäkelvotonta. Hienosti ollaan kasvisruoalla pelastamassa maailmaa, jos sitä ei syödä ja heitetään roskiin. Ongelmana ei ole pelkästään kasvisruoan huono laatu, vaan yleinen kouluruoan heikkous.

Lisäksi voisivatko ihmiset jotka päättävät näistä asioista syödä samaa ruokaa kuin me. Luulisin, että ainakin jotain tapahtuisi.


Idén kan inte understödas eftersom den har statusen "Idén har besvarats".

Tilläggsuppgifter

  • Idén förts vidare 2.7.2018

    Koko Suomi / Martti Rasa, Herttaliisa Tuure

  • SVAR 2.7.2018

    Hei ja kiitos hyvästä ideastasi!

    Nuorten ideoissa on aikaisemminkin ollut paljon kouluruokaan liittyviä ehdotuksia. Tässä ympäristöystävälliseen ruokailuun liittyvä vastaus Opetushallitukselta, jossa avataan hyvin kouluruokailun ja kasvisruoan ruoan tarjoiluperiaatteita. Olennaista on huomata, että kouluruokailua edistetään kunnissa palautteen perusteella. Kouluruoan kehittämiseksi kannattaa siis laittaa palautetta ruoasta suoraan koululle tai kunnan opetustoimeen.

    Ystävällisesti,

    Martti Rasa / Nuortenideat.fi yhteyshenkilö

    Marjaana Mannisen vastaus liittyen ympäristöystävällisen ruoan tarjoiluun (https://www.nuortenideat.fi/fi/ideat/1026/):

    Hei,

    On hienoa, että ideoit ympäristöystävällisempää kouluruokaa. Kunnissa kouluruokalistoja kehitetään yleensä saadun palautteen perusteella. Kouluruokailu järjestetään perusopetuslain (21.8.1998/628), perusopetusasetuksen (20.11.1998/852) ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2014) edellyttämällä tavalla. Käytännössä ruokalistojen suunnitellun tukena käytetään kouluruokailusuositusta (Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Opetushallitus ja THL, 2017). Tätä kansallista ravitsemussuositusta suurin osa opetuksen järjestäjistä käyttää toiminnan laadun ja hyvän ruoan varmistamiseksi. Suosituksessa annetaan ohjeita myös kasvisten käytön lisäämiseen ja kasvisruokailuun.

    Tavallisina koulupäivinä tarjotaan lounas, joka on yleensä lämmin ateria. Ravitsemuksellisesta näkökulmasta täysipainoisuus tarkoittaa energiamäärältään riittävää, ravintoainetiheää ja ravitsemussuositusten mukaisesti koostettua ateriaa. Täysipainoinen kouluateria on siis kokonaisuus, joka sisältää päivittäin lämpimän pääruoan, pääruokalajista riippuen myös sen energialisäkkeen (peruna, ohra, viljasekoite, täysjyväpasta tai täysjyväriisi), kasvislisäkkeen, kasviöljypohjaisen salaatinkastikkeen tai öljyn, ruokajuoman (maito/maitojuoma, piimä), leivän ja margariinin. Vilja on etenkin kasvisruokavaliossa tärkeä proteiinin lähde ja siksi leipä on tärkeä osa ateriaa. Kasvislisäkkeet ja salaatit sijoitetaan lounaslinjaston alkupäähän, jotta ne muistetaan valita osaksi ateriaa. Esillä oleva malliateria tai lautasmalli vahvistaa annoksen koostamista siten, että kasviksia annostellaan riittävässä suhteessa aterian muihin osiin.

    Ruokalistoja ja ruokalajeja sekä aterianosia vaihdellaan ja uudistetaan, jotta oppilaat pääsevät tutustumaan uusiin raaka-aineisiin ja ruokalajeihin ja että ruoka myös maistuu. Kun ruoka maistuu ja ohjaus on onnistunutta, ylijäämäruokaa ei pitäisi jäädä. Suomalaisia ja omalle alueelle tyypillisiä, sesongin mukaisia ruokalajeja kunnioitetaan ja tarjotaan kouluruokailussa. Samalla huomioidaan muuttuva maailma ja muutokset ruokailutottumuksissa. Kasvispainotteiset ateriat ovat yhä suositumpia ja siksi niitä on tarjolla koulujen ruokalistoilla. Jotta suositeltava energia- ja ravintoainepitoisuus täyttyy esimerkiksi keitto- tai puuroaterialla, tarjotaan pääruoan rinnalla aterian ravintosisältöä täydentäviä lisäkkeitä. Kouluruokailusuosituksessa annetaan esimerkkejä sopivista lisäkkeistä ja nämä soveltuvat hyvin myös kasvispainotteisiin ruokavalioihin. Tällaisia ovat mm. raejuusto, jogurtti- ja rahkatahnat tai - kastikkeet, marjasmoothiet, kananmuna, kananmuna-margariinilevitteet, kalasta itse tehdyt levitteet, hummus (kikherne-seesamitahna) ja muut kasvis-, papu- ja siementahnat, marinoidut pavut ja linssit.

    Ehdotuksesi kasvisruokiin ja salaatteihin liittyen on ajankohtainen. Tarjolla olisi kouluruokailusuosituksenkin mukaisesti hyvä olla päivittäin kaksi pääruokavaihtoehtoa. Toinen vaihtoehdoista voisi olla kasvisruoka, jolloin aterian riittävä proteiinisisältö varmistetaan palkokasveilla, muilla kasviproteiinin lähteillä, maitovalmisteilla tai kananmunalla. Suositusta laatiessamme halusimme muistuttaa, että kasvisruokavaihtoehtojen tarjoaminen edistää kasvisruokien syömistä myös niillä oppilailla, jotka eivät ole niihin vielä tottuneet. Vaihtoehtojen tarjoamisen tiedetään myös lisäävän oppilaiden osallistumista kouluruokailuun. Vapaasti valittava kasvisruokavaihtoehto totuttaa ruokailijoita kasvispainotteiseen syömiseen, mikä tukee sekä terveyttä edistävää että ympäristövastuullista syömistä, kuten toteat. Kasvisruokavaihtoehto auttaa toteuttamaan myös punaisen lihan käyttömäärää.

    Osaavalla ruokalistasuunnittelulla uudistetaan ruokapalvelua tämän päivän erilaistuneita ruokamieltymyksiä vastaaviksi ja kestävän kehityksen arvojen toteutumiseksi. Kasvisruokaa syövät yhä useammat ja ympäristökestävyyden kannalta kasvispainotteinen ruokavalio on eettinen valinta, jota on syytä kunnioittaa. Yhdistämällä monipuolisesti eri kasvikunnan tuotteita pääruokien rinnalle, voidaan saavuttaa kokonaisuus, joka vastaa proteiinikoostumukseltaankin yleisiä ravitsemussuosituksia.


    Ystävällisesti
    Marjaana Manninen
    opetusneuvos
    Opetushallitus

Skriv en idé