Gå till innehållet
  • Publicerad
    19.3.2019 
  • Idén förts vidare
    2.4.2019 
  • Idén har besvarats
    9.5.2019 

Parempaa kouluruokaa

19.3.2019 kl 10.08 @Lyseo_Hml

Oppilaiden pitäisi saada vaikuttaa enemmän kouluruokaan, sillä suurin osa koulujen oppilaista ei syö kouluruokaa ollenkaan, koska se ei ole oppilaiden makuun. Myöskin oppilaiden vanhemmilta on tullut valituksia kouluruoasta ja siitä että oppilaat eivät syö sitä vaan se heitetään roskiin. Vertauskuvana voisi ajatella "kuin heittäisi rahat roskiin". Vanhemmat maksavat kouluruoastamme veroa ja sen ruoan mistä vanhempamme maksavat ei ole maksamisen arvoista. 


Idén kan inte understödas eftersom den har statusen "Idén har besvarats".

Tilläggsuppgifter

  • Idén förts vidare 2.4.2019

    Koko Suomi / Martti Rasa

  • SVAR 9.5.2019

    Kiitos kannanotostasi.

    Olet oikeassa siinä, että oppilaalla täytyy olla mahdollisuuksia vaikuttaa kouluruokailuun. Roskiin heitetty ruoka ei hyödytä ketään. Vain kaksi kolmesta yläkoululaisesta syö tutkimusten mukaan päivittäin kouluruoan, ja tämän ongelman korjaaminen on kouluruokailun kehittämisessä keskeistä.

    Opetussuunnitelman mukaan kouluruokailun tehtävänä on terveen kasvun ja kehityksen tukeminen ja myös ruokaosaamisen edistäminen. Suosituksen mukainen kouluateria kattaa noin kolmanneksen oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta ja pohjaa suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. Ruoan ravitsevuutta ja kouluruokailuun osallistumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti, kuten myös oppilaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa aktiivisesti kouluruokailun kehittämiseen.

    Oppilailla tulee olla mahdollisuus kouluruoan ja varsinkin ruokailutilanteen suunnitteluun ja arviointiin. Palautetta voi antaa esimerkiksi ruokailu- tai oppilastoimikuntien kautta, tai välittömästi erilaisten sähköisten palautejärjestelmien kautta. Koulu voi myös tarjota palautelaatikoita tai -tauluja. Voit pyytää kouluasi ottamaan käyttöön sopivia palautteenannon keinoja, mikäli sellaisia ei jo ole.

    Myös oletukset kouluruoasta vaikuttavat siihen, millaisena ruoka koetaan. Suomi on kouluruokailun mallimaa. Siitä tulee olla ylpeä ja vaalia yli 70-vuotiaan perinteen jatkumista. Kouluruoan kehittäminen jatkuu edelleen, ja oppilailla on siinä tärkeä osa. Tärkeintä on, että tarjottu kouluruoka syödään yhdessä päivittäin, kiireettömästi ja oikea-aikaisesti, sekä tilanteesta että ruoasta nauttien.

    Marjaana Manninen

    Opetusneuvos

    Opetushallitus

Kommentarer (0)

Skriv en idé