Gå till innehållet
  • Publicerad
    4.12.2019 
  • Idén förts vidare
    10.12.2019 
  • Idén har besvarats
    23.12.2019 

Muutos perustuslakiin: Äänestämisiän yläraja

4.12.2019 kl 12.09 @Macro_de_Wit

Koska nuoria syrjitään pitämällä äänestysikä 18 vuodessa, tulee myös vanhuksilta ottaa oikeus pois äänestää viimeisenä 18 elinvuotenaan. Vähennys otetaan keskimääräisestä eliniästä vähentämällä, eli noin 81 vähennetään 18, joten saadaan tulokseksi 63. Tämä toisi politiikkaan uusia tuulia ja voimia, eikä tarvitsisi koko ajan jaksaa samoja kykenemättömiä vanhoja patuja, joita vanhukset aina äänestävät misinformoituina. Samoin kansanedustajille voisi asettaa ikäkaton. Tämä myös kannustaisi nuoria äänestämään enemmän, sillä heidän äänillä olisi enemmän väliä yhtäkkiä. Idean sain Saksan ainoalta rehelliseltä puolueelta "die Partei"lta. Vain Nico Semsrott ajaa Euroopan parlamentissa nuorten oikeuksia!


Idén kan inte understödas eftersom den har statusen "Idén har besvarats".

Tilläggsuppgifter

  • Idén förts vidare 10.12.2019

    Koko Suomi / Liisa M.

  • SVAR 23.12.2019

    Hei!

    Kiitos ideastasi koskien äänestämisiän ylärajaa.

    Suomessa äänioikeus kytkeytyy täysi-ikäisyyteen, josta henkilön yhteiskunnalliset oikeudet ja vastuut täysimääräisesti alkavat. Äänioikeudelle, kuten myöskään täysi-ikäisyydelle, ei ole yläikärajaa. Vaali- ja osallistumisoikeuksista säädetään perustuslaissa. Äänioikeudesta valtiollisissa vaaleissa säädetään perustuslain lisäksi myös vaalilaissa ja äänioikeudesta kunnallisvaaleissa kuntalaissa. Perustuslaissa säädetään yhdenvertaisuudesta mm. iän perusteella. Perusoikeuksia voidaan laajentaa, mutta ei juuri koskaan supistaa, poikkeusoloja lukuun ottamatta (ks. perustuslain 23§). Muun muassa tästä syystä äänioikeuden yläikärajasta ole myöskään käyty julkista keskustelua.

    Sen sijaan äänioikeusikärajan laskusta käydään jatkuvasti julkista keskustelua. Äänioikeusikärajan alentamista on vastustettu muun muassa vetoamalla nuorten yhteiskunnalliseen ja poliittiseen kypsymättömyyteen. Myös äänioikeusikärajan erottaminen vaalikelpoisuuden ja täysivaltaisuuden ikärajasta on koettu ongelmalliseksi. Äänestysikärajan laskemisen puolustajat taas näkevät, että mikäli nuoret saadaan äänestämään nykyistä varhaisemmin, tällä voi olla positiivisia vaikutuksia heidän osallistumiselleen myös aikuisiällä. Aiheesta käyty julkinen keskustelu Suomessa on käsitellyt äänioikeusikärajan laskemista erityisesti kunnallisvaaleissa.

    Liisa Männistö, oikeusministeriö

Skriv en idé