• Publicerad
    21.12.2021 
  • Idén förts vidare
    12.1.2022 
  • Idén har besvarats
    22.3.2022 

Lisää tietoa saamelaisista ja muista vähemmistöistä oppikirjoihin

21.12.2021 kl 12.50 @Suonjar

Mielestäni oppikirjoissa ei kerrota tarpeeksi Suomen ainoasta alkuperäiskansasta - saamelaisista. Yleensä ympäristöopissa tai historiassa tiedot saamelaisista on tiivistetty kahteen tai kolmeen virkkeeseen, jotka kuuluvat jotakuinkin näin: ”Saamelaiset ovat Suomessa ja monessa muussa pohjoismaassa elävä kansa. Heidän elinkeinoihinsa kuuluu esimerkiksi poronhoito”. (Historiankirjoissa tuo on tosin imperfektissä). Tämän seurauksena monet suomalaiset eivät ole perillä saamelaisten kulttuurista, joka johtaa siihen, että saamelaisia syrjitään jopa huomaamatta. Jos oppikirjoissa olisi enemmän informaatiota saamelaisista ja muista vähemmistöistä, heidän asemansa voisi olla paljon parempi.

  • 10.1.2022 kl 15.04 @Moderaattori_Marko modererade innehållet: Organisaatio muutettu opetus- ja kulttuuriministeriöksi

Idén kan inte understödas eftersom den har statusen "Idén har besvarats".

Tilläggsuppgifter

  • 22.12.2021

    Asian toteutuessa pitäisi toimia myös ripeästi, jotta mahdollisimman moni vähemmistön edustaja voisi välttyä syrjinnältä. 

  • Idén förts vidare 12.1.2022
    Opetus- ja kulttuuriministeriö / Anssi Pirttijärvi
  • SVAR 22.3.2022

    Hei!

    Saamelaistiedon puuttuminen opetuksessa heijastuu opetussuunnitelman perusteasiakirjoissa, opettajankoulutuksen ja oppimateriaalien sisällöissä. Saamelaistiedon puute vaikeuttaa myös saamelaisten yhteiskunnallisen aseman ja kielitilanteiden ymmärtämistä ja kehittämistä. Laadukkaamman saamelaistiedon avulla voitaisiin vähentää eriarvoisuutta, helpottaa saamelaislasten ja -nuorten omaan kulttuuriin kasvamista ja ehkäistä yhteiskunnan tasolla ymmärtämättömyyttä ja vihapuhetta erilaisten ryhmien välillä.

    Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti helmikuussa 2020 saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä oli tarkastella saamenkielisen varhaiskasvatuksen sekä saamelaisopetuksen ja saamenkielisen koulutuksen tilaa kokonaisuutena. Työryhmän työn tueksi teetettiin neljä erillisselvitystä ja kuultiin laajasti asiantuntijoita. Raportti luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeriölle huhtikuussa tänä vuonna. Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen saattaminen pysyvälle pohjalle koko maassa edellyttää raportin mukaan entistä enemmän etäyhteyksien hyödyntämistä sekä muutoksia opetusta koskeviin säännöksiin.

    Kahdessa eri selvityksessä selvitettiin, miten saamelaistieto näyttäytyy perusopetuksen oppimateriaaleissa ja mikä on saamenkielisten oppimateriaalien tilanne.

    Saamelaistiedon määrä suomen- ja ruotsinkielisissä perusopetuksen oppimateriaaleissa on vähäinen ja tiedon laatu vaihteleva. Saamelaistieto painottuu nyky-yhteiskunnan sijaan menneisyyteen, stereotypioita toistavat kuvitukset ja saamen kielet ja kulttuurit pelkistetään yhdeksi kieleksi ja kulttuuriksi.

    Selvityksessä esitetään, että perusopetuksen oppimateriaaleja saamelaistiedon osalta tulisi kehittää niin, että aineistossa kuvataan saamelaisia enemmän nykyhetken kautta. Olisi hyvä huomioida myös uudempi, erityisesti 1900-luvulta eteenpäin ulottuva historia. Kuvissa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten saamelaiset niissä esitetään. Erityishuomio tulisi kiinnittää piirroskuvien rasistisiin stereotypioihin ja valokuvien saamenpukujen käyttöön.

    Toisessa selvityksessä tarkasteltiin saamenkielisen varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen painettujen ja digitaalisten oppimateriaalien nykytilaa ja kartoitetaan uudistamistarpeita. Saamenkielisten oppimateriaalien tuottamisessa on tehty systemaattista kehitys- ja uudistustyötä. Uutta materiaalia on tuotettu paljon, myös digimuodossa. Materiaalitilanne eri saamen kielissä äidinkielenä ja vieraana kielenä on melko hyvä, vaikka suuria aukkoja on. Suurimpia ongelmia on vanhentunut materiaali, jota on valtaosa muiden oppiaineiden materiaaleista. Materiaalit olisi selvityksen mukaan pikaisesti saatava vastaamaan opetussuunnitelmia. Lisäksi materiaalia puuttuu kokonaan huomattavan suuressa osassa oppiaineita alaluokilla ja lähes täysin yläluokilla. Uudistamisen ja uuden tuottamisen tarpeet koskevat pohjoissaamenkielisiä materiaaleja mutta erityisesti inarin- ja vielä suuremmassa määrin koltansaamenkielisiä materiaaleja.

    -OKM

Kommentarer (11)

  • Myös pohjalaisista, savolaisista, kainuulaisista ja karjalalaisista kulttuureista pitäisi opettaa.
    30.12.2021 15.50
  • Olen vahvasti samaa mieltä kanssasi ”Oikea”, mutta ideani koski ainoastaan vähemmistöjä, joten olisi ollut hieman hassua, jos olisin maininnut myös nuo seikat tässä.
    30.12.2021 16.54
  • @ Oikea tuosta voisi tehdä oman aloitteen sivustolle, olen kyllä samaa mieltä, että Suomen peruskouluissa ei opeteta tarpeeksi esim. karjalan kielestä. Monihan taitaa edelleen nähdä sen vain "yhtenä suomen murteista", vaikka se on selkeästi oma kielensä ja sen puhujia löytyy edelleen.

    Olisi hienoa saada kouluihin vierailulle esim. saamelaisia kirjailijoita, muusikoita tai poliitikkoja, tai vaikkapa aktivisteja jotka pyrkivät parantamaan esim. saamen kielen asemaa.
  • idea kuulostaa hyvältä mutta hieman suppea perustelu
    12.1.2022 13.49
  • Ylen Oddasattia kun olen katsonut saamelaisista niin kovia ovat riitelemään saamenmaalla, jokaisessa uutislähetyksessä on joku riita meneillään saamelaisten keskuudessa.
    11.2.2022 18.05
  • Saamelaiset ovat ihmisiä niin kuin kaikki muutkin - meillä on eriävät mielipiteet. Myös suomalaiset tuntuvat kiistelevän koko ajan esimerkiksi veroista, ilmastonmuutoksesta ja maahanmuutosta. Jos suomalaiset olisivat samaa mieltä kaikesta, ei valtavia mielenosoituksia kuten Elokapina, olisi missään koskaan tapahtunut. Saamelaisilla on yhtä suuret oikeudet puolustaa mielipiteitään kuin kenellä tahansa muulla. Saamelaiset ovat kansa; me emme ole puolue niin kuin SDP. Ei ole mahdollista, että jokainen jonkun kansan edustaja olisi samaa mieltä vaikkapa kunnan rahojen käytöstä. Aina on käynnissä jokin kiista asiasta ja kansasta riippumatta eikä se haittaa. (Ehkä useampikin). Yleensä muiden kansojen kiistat on helpompi huomata, koska ihminen kokee usein oman kansansa olevan kaikkein yksimielisin. Todellisuudessa sisäisten riitojen määrä (suhteessa kansan edustajiin) on yleensä sama kuin muilla kansoilla ottaen tietenkin huomioon maan tilan.
    13.2.2022 22.29
  • Minusta on ällöttävää saamelaisten keskuudessa vallitseva etnonationalismi, saamelaiset pyrkivät määrittelemään rajaavasti kuka saa olla saamelainen, tällaisesta ajattelumaailmasta pitäisi saamelaisten keskuudessa päästä eroon. Saamelaisten keskuudessa on samanlaisia äärioikeistolaisia piirteitä kuin Perussuomalaisten keskuudessa kun pyritään ahdasmielisesti lokeroimaan ihmisiä etnisyyden perusteella (me / muut).
    21.2.2022 17.34
  • Minunkin mielestäni on epäreilua, että esim. kielensä menettäneiden metsäsaamelaisten on vaikea tulla hyväksytyksi osaksi yhteisöä, mutta joissain tapauksissa järjestely toimii. Vaikkapa suomalainen, jolla ei ole juuri mitään käsitystä saamelaisten kulttuurista lukuunottamatta vähäistä koulukirjoista saatua tietoa, ei voi mennä feikkisaamenpuku yllään sanomaan, että on saamelainen. Vähän niin kuin jos minä väittäisin olevani intiaani. Alkuperäiskansojen ”jäsenkriteerit” ovat muutenkin hieman erilaiset, koska alkuperäiskansa eroaa esimerkiksi suomalaisista niin, että suomalaisilla on oma maansa, jota suurimmalla osalla alkuperäiskansoista ei ole.  Eikä aina tarvitse olla syntyperältään saamelainen. Saamelaisen kasvatuksen saanut lapsi, jonka kasvattivanhemmat ovat saamelaisia, voi sanoa, että on saamelainen, ja hänet ainakin kuuluisi hyväksyä saamelaiseksi.
    21.2.2022 20.38

Kommentera

Skriv en idé